Maailman 6,8 miljardin ihmisen ruuantuotanto hoidetaan 5,4 miljardin hehtaarin maatalousalalla.
Maailman ruuantuotannon isoa kokonaisuutta voidaan hahmottaa laskemalla asukaskohtaisia maatalousaloja.
Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelulla CIA:lla on netissä erinomainen julkinen tietopankki. Kaivoin sieltä pinta-alatiedot, muutin ja pyöristelin ne neliökilometreistä hehtaareiksi.
Koko maapallon pinta-ala meret mukaan lukien ihmistä kohden on 7,5 hehtaaria. Maa-alaa on ihmistä kohden 2,2 hehtaaria. Maatalousmaata on 0,79 hehtaaria ja viljanviljelyalaa 0,20 hehtaaria henkeä kohti.
Viljelijät ovat tottuneet puhumaan hehtaareista, maantieteilijät puhuvat enemmän neliökilometreistä.
Silloin kun puhutaan valtion tai kuntien pinta-aloista, neliökilometri on yleisempi pinta-alamitta. Yksi neliökilometri on 100 hehtaaria.
Suomen pinta-ala on hehtaareiksi muutettuna 33,8 miljoonaa hehtaaria. Pellon osuus on runsaat 2 miljoonaa hehtaaria. Metsää on 20 miljoonaa hehtaaria. Loput ovat pääasiassa suota.
Vertaan itse maatalousasioissa Suomea Brasiliaan. Olen käynyt siellä työasioissa kahdeksan kertaa, joista viidellä kerralla mukanani on ollut suomalainen viljelijäryhmä.
Kotikuntani Tuusula on alaltaan 22 500 hehtaaria. Suurin maatila, missä olen suomalaisten viljelijöiden kanssa käynyt Brasiliassa, on pinta-alaltaan 40 000 hehtaaria. Tämän tilan viljelijäperhe omistaa siis lähes kaksi kertaa Tuusulan kunnan kokoisen maatilan.
Brasilian suurimman maatilan pinta-ala on tietojeni mukaan 200 000 hehtaaria. Se on suunnilleen saman verran kuin Suomen vehnäviljelyala vuosittain. Tämän Brasilian jättiläistilan pääkasvi on soija.
Jättiläistilat eivät kuitenkaan Brasilian koko kuva. Brasiliassa on miljoonia viljelijöitä, joiden muutamien hehtaarien pinta-ala riittää vain omaan kulutukseen. Suurin osa vierailukohteidemme maatiloista on ollut muutaman sadan ja muutaman tuhannen hehtaarin välissä. Jättiläistiloilla olemme käyneet Keski-Brasiliassa Mato Grosson osavaltiossa.
Maapallon pinta-ala on 51 miljardia hehtaaria. Siitä vesipinta-alaa on 36 miljardia hehtaaria. Maa-ala on 15 miljardia hehtaaria, josta varsinaista maatalousmaata on 5,4 miljardia hehtaaria eli 36 %.
Maatalousmaasta 1,4 miljardia hehtaaria on varsinaisesti viljanviljelyssä. Tärkeimmät viljelykasvit tällä 1400 miljoonan hehtaarin alalla ovat maissi, riisi ja vehnä.
Suurin osa maatalousmaasta on erilaisten kotieläinten laidunmaata. Siitä osa on edelleen omavaraistalouden piirissä. Siihen lasketaan metsästys, keräily ja kaskiviljely. Kaskiviljely ottaa edelleen ison osan viljelyalasta erityisesti sademetsäalueilla. Plantaasit, puutarhat ja välimeren alueen viljelyalat ovat oma erityisalueensa.
Suomessa on koko maa-alaa 6,37 hehtaaria, maatalousmaata on 0,38 hehtaaria ja viljanviljelyalaa 0,20 hehtaaria asukasta kohden. Näillä luvuilla ollaan maailmantilastossa sijalla 38.
Runsaasti maapinta-alaa asukasta kohden on esimerkiksi Australialla, Kanadalla ja Venäjällä. Australialla maa-ala on 36,5 hehtaaria asukasta kohden. Maatalousmaata on suunnilleen samassa suhteessa kuten Suomessakin mutta siellä missä Australiassa on aavikkoa, on Suomessa metsää
Eurooppalaisista maista vähän maapinta-alaa asukasta kohden on esimerkiksi Alankomailla, Belgialla ja Britannialla. Briteillä on 0,4 hehtaaria maata ja 0,09 hehtaaria maatalousmaata asukasta kohden.
Kaupunkivaltiot ovat sitten asia erikseen. Maailman toisiksi pienimmän valtion Monacon pinta-ala on vain 195 hehtaaria. Tämä piti tarkistaa useammasta lähteestä mutta näin se on. Monacossa ei oikein voi puhua hehtaareista vaan mieluummin neliöistä. Asukkaita on 33 000. Asukasta kohden neliöitä on 59.
Suurin valtio pinta-alaltaan on naapurimme Venäjä. Pinta-alaa on 1700 miljoonaa hehtaaria eli 50 kertaa Suomen pinta-ala. Maatalousmaata on 122 miljoonaa hehtaaria. Maatalousalan osuus koko alasta on samaa kokoluokkaa kuin Suomessakin.
Eurooppalaisia maita, jossa maatalousmaan osuus koko alasta on suuri, ovat esimerkiksi Ukraina, Tanska ja Unkari. Ukrainan koko 60 miljoonan hehtaarin pinta-alasta maatalousmaata on 32 miljoonaa hehtaaria.
Bruttokansantuoteella mitattuna Yhdysvallat on vielä toistaiseksi maailman suurin talousmahti. Maa-ala on 982 miljoonaa hehtaaria, josta maatalousmaata 176 miljoonaa hehtaaria. Jokaista 307 miljoonaa Yhdysvaltain asukasta kohti on maatalousmaata 0,57 hehtaaria.
Vaikka tulevaisuudessa osa Yhdysvaltain maatalousmaasta olisikin energiantuotannossa, on heidän tilanteensa parempi kuin kiinalaisten. Ennusteen mukaan Kiinasta on tulossa suurin talousmahti, joten on hyvä tietää, miten tämän kasvavan mahtivaltion ruuantuotanto on hoidettu.
Kiinassa on asukkaita 1 338 miljardia, maata 959 miljoonaa hehtaaria, josta maatalousmaata on saman verran kuin Yhdysvalloissa eli 172 miljoonaa hehtaaria. Asukasta kohti tämä tekee 0,12 hehtaaria. Kiinassa on paljon viljelysmaata, joka on eroosiolle herkkää ja kuivuudelle altista. Ei ole mikään ihme, että Kiina on ollut aktiivinen ostamaan tai vuokraamaan lisämaita Afrikasta.
Vaurastumisen ansiosta Kiinan väkiluku kasvaa maltillisesti mutta uhkana on aavikoituminen. Maailmanpankin mukaan Kiinassa maa-alasta 69 miljoonaa hehtaaria uhkaa muuttua autiomaaksi. Kiinan aavikoituminen etenee 3 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia.
Pääsyitä aavikoitumiseen ovat kuivuus, ilmaston lämpeneminen, metsien hakkuu, ylilaidunnus ja maata kuluttavat viljelymenetelmät. Ympärivuotisen kasvipeitteen puuttuessa eroosio nopeutuu ja alue aavikoituu. Tämä vähentää ruuantuotannon pinta-alaa. Jollain alueilla voi alueen väkiluku olla myös liian suuri maatalousmaan tuottopotentiaaliin nähden.
Vuonna 2050 väkiluvun ennustetaan olevan 9 miljardia. Peltoa ei raivata juurikaan lisää joten viljanviljelyala pienenee 0,15 hehtaariin maapallon asukasta kohden. Viljelystä poistuva ala pienentää asukaskohtaista alaa vielä lisää.
Jotta kasvava väkimäärä saadaan ruokituksi, käytettävissä olevilta hehtaareilta täytyy saada enemmän irti.
Siinä riittää haastetta tuleviksi vuosikymmeniksi.
Linkit:
www.nationmaster.com www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/
Jukka Peuranpää 