Haketusurakointia ja kuitupitoista lähiruokaa….

7.11.2011

…tai energiaa. Laveasti ajatellen se nyt on suunnilleen sama asia.

Maslowin tarvehierarkiassa alimmalla tasolla on ihmisen perustarpeita kuten ravinnon ja lämmön saanti.

Alla kuvasarjaa ja videopätkä yhdestä työvaiheesta jolla tavallinen maatilan vanha päärakennus suojataan kylmyyttä vastaan.

Jos tämän lämmittäminen tehtäisiin tehtäisiin öljyllä, sitä tarvittaisiin kahden vuoden tarpeisiin 10 000 litraa. Nyt se hoidetaan sadalla motilla kotimetsän haketta. Päivän hinnalla polttoöljystä tulisi kahdelle vuodelle yli 10 000 euron lasku. Lämmitys täällä Pohjolan perukoilla ei ole ihan halpaa.

Tosin tätä kirjoittaessa eletään jo marraskuun puolta ja ulkolämpötilat huitelevat silti vieläkin melkein 10 plusasteen lukemia. Stokeri työntää hakettaa pesään toistaiseksi aika verkkaiseen tahtiin, pakkasista kun ei ole vielä mitään tietoa.

Varsinainen haketus on nopeaa hommaa. Tuon 100 m3:n  hakettamiseen meni urakoitsijalta 45 minuuttia.  Eri työvaihe on sitten kerätä tuo energiapuu hakeurakoitsijan kouran eteen.

Videopätkä ja haketuskuvat:

Kaikki valmiina. Hakeurakoitsijaa odotellaan.

Tällä lämmitetään päärakennusta pari vuotta.

Haketusauto paikalla

Tästä se lähtee

Tätä hommaa on itsekin tullut tehtyä - tosin käsin syöttämällä omaan traktorikäyttöiseen hakkuriin.

Kasa hupenee vauhdilla kun on hyvät urakkamiehen koneet.

Urakkamiehellä moderni lasipalatsi toimistona

Auto painaa 30 tonnia joten ihan joka paikkaan sitä ei ajeta

Energiapuu vierestä - urakoitsija Keski-Suomesta

Loppu häämöttää jo.

Se oli siinä - 45 minuuttia - pientä siivousta jäi itselle

Nyt saa pakkaset tulla - näillä mennään kaksi vuotta eteenpäin.


Suorakylvö Ranskassa – Alfred Gässler – viljelijäesittelyt osa 2

3.2.2011

Itselläni on jotain yhteistä Ranskan Semeato maahantuojan kanssa. Molemmat olemme viljelijöitä taustaltamme ja molempien maatilat sijaitsevat maiden pääkaupunkien lähellä. Molempien tiloilla tutkitaan myös kaikkea mahdollista suorakylvöön liittyvää. Alfred Gässler tekee Ranskassa kokeita saksalaisella tarkkuudella. Omasta tarkkuudestani en ole niin varma mutta sanotaan vaikka niin että myös Tuusulassa kokeillaan suorakylvöasioita innokkaan päättäväisesti.   

Viljelijäkokemuksella ja omalla maatilalla on näissä suorakylvöympyröissä tärkeä rooli koska tässä puhutaan paljon myös viljelymenetelmästä eikä pelkästään suorakylvöön kuuluvista koneista. Oma käytännön kokemus on siten tässä hommassa valttia.  

Esittelen tässä seuraavassa viljelijäesittelyssä Ranskan Semeato maahantuojan.  Olemme käyneet suomalaisen viljelijäryhmän kanssa tutustumassa hänen maatilaansa mutta  eipä tullut silloin itse kirjoitettua mitään muistiin. Pellervon toimittaja oli kuitenkin silloin mukana joten Ranskan suorakylvömatkasta tuli lehteen hyvä ammattimatkakertomus.

Tässä esittelyssä on käytetty irlantilaisen suorakylvöyhdistyksen  CAIR News julkaisun tietoja heidän vierailultaan tällä samalla tilalla. Jutut jälkeiset kuvat ovat suomalaisen viljelijäryhmän vierailulta. 

Saksalaissyntyinen Alfred Gässler muutti Ranskaan 23 vuotta sitten. Hän osti Ranskasta 150-hehtaarin maatilan 60-kilometriä Pariisista pohjoiseen.  Tilan päämaalaji on hieta. Saven osuus hiedasta  10 – 12 prosenttia.  Peltojen orgaanisen aineen pitoisuus oli vain 1,1 % kun hän osti maatilan. Vuotuinen sademäärä on yleensä 500 – 600 mm mutta viime vuosina se on ollut 200 mm alhaisempi. Hän tekee myös koneurakointia 250 hehtaarin alalla lähiseudun maatiloille.

Gässler vaihtoi tilan viljelymenetelmän minimimuokkaukseen 1987 ja jatkoi näin 12 vuotta saaden keskimäärin hyviä tuloksia. Peltojen orgaanisen aineen määrä kasvoi kuitenkin vain 0,1 – 0,2 % tämän vaiheen aikana.  Kymmenen vuotta sitten hän osti Semeaton suorakylvökoneen ja  vaihtoi viljelymenetelmän suorakylvöön.  Suorakylvön periaatteita seuraten hän alkoi noudattaa viiden viljalajin kiertoa. Tällä hetkellä kaikki on suorakylvössä sokerijuurikkaan muutaman sentin pintamuokkausta lukuun ottamatta.

Kun hän  siirtyi suorakylvöön, pelloilla alkoi tapahtua radikaali muutos. Orgaanisen aineen määrä oli kasvanut minimimuokkausvaiheen aikana keskimäärin vain 0,075% vuodessa, kun suorakylvön aikana kasvua on ollut huimaa 0,5% vuosivauhtia. Tällä hetkellä hän käyttää pääviljakasveilleen vain typpeä, magnesiumia ja rikkiä. Fosforia ja kalia hänen ei tarvitse enää pelloillaan käyttää.

Viimeisen kolmen vuoden aikana maan fosfori- ja kaliarvot ovat silti nousseet viljavuusanalyysin mukaan. Maan PH on noussut 6.4:sta 7.2:een vaikka peltoja ei ole kalkittu. Öljykasveilla sato on ollut 3 – 4 tonnin ja viljoilla 8 – 9,5 tonnin välillä. Sadot ovat alueen keskiarvon yläpuolella huolimatta pienemmästä panosten käytöstä. Sademäärä on viime vuosina laskenut vain 400 mm:iin mutta hänen tilalla satotaso ei ole laskenut.

Välikasvit ovat oleellinen osa suorakylvöä.  Tällä alueella on alueellinen lisätuki niille välikasveille joilla vähennetään nitraatin huuhtoutumista.  Toimenpiteet ovat samanlaisia kuten suomalaisessa ympäristötukijärjestelmässä.  Lisätuessa on mukana minimimuokkausta, suorakylvöä, kasvipeitteisyyttä ja talvijakson välikasveja. Viljelijät, tutkijat ja viranomaiset tekevät tässä asiassa yhteistyötä parhaan ympäristöhyödyn aikaansaamiseksi.

Gässler on kehittänyt syysohralle hyvin toimivan uuden viljelykierron. Esimerkiksi syysohra puitiin 12. heinäkuuta. Puinnin yhteydessä kylvettiin seos jossa oli hunajakukkaa, durraa, pellavaa ja auringonkukkaa. Kylvö tehtiin puimurin leikkuupöytään sijoitetulla puhallinkylvökoneella.  Leikkuupöydän jälkeinen kylvöyksikkö sijoittaa siemenen ennen olkia maahan jolloin parempi maakosketus antaa siemenelle paremman itävyyden.   Semeaton suorakylvökoneella suorakylvettiin  parikymmensenttiseen välikasvikasvustoon uusi syysohra 19. syyskuuta.  Gässlerin mukaan suorakylvökone oli puhtaampi kylvön jälkeen kuin ennen kylvöä. Heti kylvön jälkeen välikasvikasvusto tuhottiin litralla glyfosaattia ja 5 grammalla Allya sekoitettuna 30 litraan vettä.  Hän käyttää viljelyssään pieniä ainemääriä ja vain edullisimpia kasvinsuojeluaineita.

Alfred Gässler on  Semeaton maahantuoja Ranskassa. Osin tämän vaikutuksesta hänen lähialueellaan suorakylvön osuus on selvästi kasvanut joka vuosi. Gässler pitää viljelijöille avoimen peltopäivän joka kesäkuussa. Hänellä on vahva näkemys siitä, että hän on vasta aloittanut kaiken suorakylvön mahdollisuuksien opiskelun.  Hän myös uskoo että suorakylvöllä positiivinen merkitys alueen ympäristölle.

Alla olevan kuvasarjan kuvat on kuvattu maaliskuussa. Pelloilla näkyy syysvehnän oraita heti talven jälkeen. Tilan päärakennuksen vanhimmat osat ovat 1200-luvulta joten mistään lähimenneisyyden uudisraivuukohteesta ei voida puhua.  Pariisin ympäristö on Ranskan parhaita viljelyalueita. Pellon hinta kiinnostaa aina kaikkia viljelijöitä joten laitoin tästä Ranskaan sähköpostikyselyn. Lisään sen tänne kunhan vastaavat.

———————-

Ranskan vastaus / Stephane Chouen / Semeato: 

Alfred Gässlerin maatilan alueella – 60 km Pariisista pohjoiseen – peltohehtaari maksaa 15 000 – 18 000 euroa hehtaari. 

   


Maatila- ja viljelijäesittelyt osa 1 Hirvenaho / Tuusula

26.1.2011

Tässä kategoriassa esitellään suomalaisia ja ulkomaalaisia maatiloja ja niiden viljelijöitä.

Jotta tämä sarja saadaan alkuun, niin aloitan esittelysarjan yksinkertaisella kuvakertomuksella  omasta Hirvenahon maatilastani, minulla kun sattumoisin on tästä tilasta helposti kuvamateriaalia saatavilla.

Kuvat maailman pohjoisimman  maatalousmaan vuodenaikojen vaihtelusta voivat olla eksoottista katsottavaa lämpimimpien maiden viljelijöille.  Ulkomaan tuttavani vilkuilevat silloin tällöin tänne blogiini vaikka eivät kielestä mitään ymmärräkkään. 

Suorakylvömatkoilla on aina ollut tapana viedä tuliaisia tai liikelahjoa vierailtaville tiloille. Esimerkiksi brasilialaiselle viljelijälle voisi olla mielenkiintoista saada suomalaisesta maatilasta kuvakirja,  jossa näkyisi tarkasti koko vuoden kierto kuukausittain.  

Kuvakirja tekeminen omista kuvista on nykyään helppoa eikä maksakaan paljon. Ainoa ongelma on muistaa ottaa ne kuvat joka kuukausi ja mielellään samasta kuvakulmasta.

Taidankin aloittaa kuvien keräämisen kuvakirjaan tästä tammikuusta. Eiköhän se nyt tule myös tehdyksi, kun olen sen tänne suorakylvöblogiinkin kirjoittanut. Samalla kun hakee päivän kirjepostin, voi napata päärakennuksen edustan lohkosta muutaman kuvan. Liikkeellelähtötilanne on ainakin hyvä kun on kerrankin kunnon talvi.  Kuvakirja alkaa komeilla hankikuvilla. Lunta on nyt sen verran että edes pitkä sänki ei pilkota lumen seasta.

Tulevissa kesäkuvissa pitäisi sitten näkyä komea Amaretto kevätvehnäkasvusto kylvettynä rypsin sänkeen. Syksyllä pitäisi olla kuvia syysvehnän oraista. Syysvehnälajikkeesta ei ole vielä tietoa mutta täytyy tässä kevättalvella tutkia eri lajikkeiden ominaisuuksia.

Tammikuussa 2012 palataan tähän kuvakirja-asiaan valmiin teoksen muodossa.  Näin on nyt päätetty.

Täydentelen tätä oman tilani esittelyosiota jatkossa mutta näillä kuvilla päästään alkuun.