Lauantaina lähtee suomalaisviljelijöiden ryhmä kohti Etelä-Amerikkaa. Menemme sinne brasilialaisen Semeato suorakylvökonevalmistajan vieraaksi. Tämä on viides reissu, ensimmäinen matka tehtiin samoihin aikoihin loppuvuodesta 2005.
Nämä Brasilian matkat ovat osunneet useimmiten Itsenäisyyspäivän aikaan. Nopeatempoisella matkalla Itsenäisyyspäivän muistaminen on ollut kuitenkin vähän toisenlaista kuin Suomessa. Ensimmäisellä ryhmämatkalla vuonna 2005 se osui päivään, jolloin ajoimme linja-autolla 600 kilometrin siirtymää osavaltiosta toiseen.
Söimme matkan varrella paikallisen huoltoaseman ravintolassa. Olin varannut mukaan Suomen liput ja kynttilät, joten saimme vietettyä koruttoman mutta asiallisen Itsenäisyyspäivän lounastilaisuuden. Tunnelma oli loistava ja jäi elävästi matkalaisten mieleen. Mukana ollut Semeaton porukka muistaa myös varmasti, että suomalaiset ovat isänmaallista väkeä. Samoin muistaa huoltoasemalla ollut paikallisväestö. Maamme-laulun sanat olivat heille varmasti vieraan kuuloiset.
Tämän vuoden matkalta palaamme takaisin 6.12 loppuiltapäivästä, joten silloin juhlitaan ihan perinteisesti Suomessa.
Itselleni tämä tulee olemaan kahdeksas kerta kun käyn Brasiliassa. Olin ensimmäisen kerran yhteydessä Brasiliaan Semeaton tehtaille maaliskuussa 2003. Tiago Martelli vastasi nopeasti viestiini ja siitä homma lähti liikkeelle.
Aikaisemmille Brasilian matkalaisille Tiago on myös tullut tutuksi. Kaikki muistavat Tiagon tehokkaana ja avuliaana organisaattorina, jonka puhenopeus vetää vertoja useimmille urheiluselostajille. Italialaiset sukujuuret näkyivät otteista. Semeaton palveluksessa Tiago ei enää ole. Tällä reissulla brasilialaisina isäntinä meillä on Rafael Aun, Andre Togon, Jaqueline Doro ja Eduardo Copetti. He ovat kaikki töissä Semeaton vientiosastolla.
Oma ensimmäinen vierailuni Brasiliassa Semeaton tehtailla oli heinäkuun lopussa 2003. Brasiliassa on ihan oma rento tunnelmansa. Tästä sain esimakua jo ensimmäisellä matkallani kohti Brasiliaa. Illalla Frankfurtin lentokentällä samalle lennolle osui brasilialainen naisten koripallojoukkue.
En tiedä oliko kyseessä seurajoukkue vai peräti maajoukkue mutta tunnelma terminaalissa oli korkealla. Joukkueen Euroopan kiertue oli ilmeisesti menestys koska brassinaiset tanssivat ja lauloivat terminaalissa koneen lähtöön saakka. Silloin tuntui, että tämä toiselle puolelle maapalloa ulottuva suorakylvökoneiden tiedusteluretki alkaa hyvissä merkeissä.
Minulla oli lento Rio De Janeiroon, josta jatkolento Sao Paoloon ja sieltä edelleen Semeaton tehdaskaupunkiin Passo Fundoon. Ajatukseni oli, että jos Brasiliaan mennään, lennetään ensin Rioon ja siitä siitä sitten eteenpäin. Nopeampi reitti olisi ollut lentää suoraan Sao Paoloon mutta tämä vaihtoehto oli kuitenkin parempi, koska takaisin tullessa tullessani ehdin tutustua Rion kaupunkiin.
Pitkien lentojen jälkeen laskeuduin lopulta tehdaskaupunki Passo Fundon pienelle lentokentälle. Kentän parkkialueella oli Semeaton auto vastassa. Kävelin autolle ja hyppäsin etupenkille kyytiin. Auton kuski oli ihan aito brassi mutta takapenkillä olevat kaksi miestä olivat tutun oloisia. Pienen ajelun jälkeen selvisi että minulla onkin takapenkin kavereiden kanssa sama äidinkieli.
Olin lentänyt maailman toiselle puolen ja sattumalta törmään ensimmäisiksi suomalaisiin. Ensin luulin, että nämäkin suomalaiset olivat viljelijät ovat tulossa katsomaan suorakylvökoneita, mutta he olivatkin työnantajansa kauhavalaisen Finn-Powerin komennusmatkalla. Finn-Power oli myynyt levytyökoneen Semeatolle ja nämä Etelä-Pohjanmaan pojat olivat tulleet asentamaan koneen käynnistysvalmiiksi.
Varsinainen työasiani oli keskustella Semeaton suorakylvökoneiden maahantuonnin aloittamisesta. Semeato esitteli TDNG 300E mallin perusteellisesti tehtaan omalla koepellolla. Suorakylvökone ja Semeato yrityksenä olivat erittäin vakuuttavia ja päätin aloittaa koneiden maahantuonnin Suomeen.
Passo Fundosta lensin yöksi Rioon. Seuraavana aamuna kävelin Copacabanan rannalla. Aamupäivän tihkusateisessa ilmassa ranta oli tyhjä. Otin taksin ja maksoin kuskille könttäsumman jolla hän iltapäivän aikana näytti minulle Rion tärkeimmät nähtävyydet. Taksilla ajo vuoren huipulle kuuluisan Kristus-patsaan juurelle oli mielenkiintoinen kokemus.
Samoihin aikoihin kun olin Brasiliassa, oli Etelä-Brasiliassa Iguassun kaupungissa maailmanlaajuinen suorakylvökonferenssi. Jälkeenpäin kuulin, että siellä oli ollut tuttuja suomalaisia suorakylvönimiä paikalla.
Kuusi viikkoa matkan jälkeen kylvin omilla pelloillani syysvehnää uudella brasilialaisella suorakylvökoneella.
Syksyn ensimmäinen kauppa suorakylvökoneesta tehtiin Lietoon. Samana syksynä sovittiin vielä kaupat Yläneelle, Eurajoelle ja Iittiin.
Keväällä 2005 oli Suomessa kylvöillä siten viisi Semeaton suorakylvökonetta.
Tästä alkoi työt suorakylvön parissa.
Kirjoittaja: Jukka Peuranpää 
Jukka Peuranpää 