Suorakylvö GMO-soija Vehnä | Jukka Peuranpää

Brasilian suorakylvömatka 2010 osa 6

1.12.2010

Neljäs päivä Brasiliassa / Passo Fundo ja Ponta Grossa

Maatilavierailupäivän kohteena oli Vanderlei Baseggion maatila puolen tunnin ajomatkan päässä Passo Fundosta.

Sää oli edelliseen iltaan asti sateinen joten varsinainen puinti ja kylvö jäivät näkemättä. Isäntä oli jättänyt tilan nurkalle sopivasti ison lohkon työesittelyä varten mutta näissä ympyröissä on totuttava siihen että säiden mukaan mennään. No ollaanhan me viljelijöinä kylvöä ja puintia nähty mutta oma suunnitelmani oli tehdä vauhdikas video, jossa puidaan vehnää ja kylvetään heti perään soijaa Brasilian tyyliin.

Suomessakin videoiden tekeminen on useasti haasteellista koska kylvösesonkia on pari viikkoa toukokuussa ja silloin on kaikenlaista muutakin kiirettä. Se on useasti tuurista kiinni, milloin napsahtaa kaikki palaset paikoilleen ja saa tehtyä hyvän videopätkän.

Baseggion isäntä oli hyvällä tuulella ja tuntui että hän hyvin mielellään esitteli tilaansa. Olisimme voineet varmaan jutella hänen kanssaan vaikka koko päivän. Jos viljelijät kohtaavat, vaikka toiset Suomesta ja toiset Brasiliasta niin juttuahan riittää vaikka kuinka paljon. Perusasiathan ovat samat, oli sitten soijaa tai maissia tai mitä vaan viljelyssä.

Vanderlei Baseggiolla on kaksi maatilaa, toinen Passo Fundossa ja toinen Mato Grosson osavaltiossa. Passo Fundossa on 1200 hehtaaria, Mato Grossossa 1500 hehtaaria viljelyssä ja 2600 hehtaaria laidunmaana lihakarjalle. Yhteensä siis pinta-alaa siis 5300 hehtaaria. Tämän päälle oli ilmeisesti metsää mutta jäi epäselväksi kuinka paljon.

Hän kulkee kahden maatilan väliä omalla lentokoneella. Lentomatkaa 1 300 km. Passo Fundossa oli oma pellolle tehty lentokenttä ja Mato Grossossa hän käytti kylän kenttää.

Ryhmä esitti paljon kysymyksiä ja hänkin kyseli kaikenlaista Suomesta.

Yksi kysymys piti esittää kolmeen kertaan kun ei millään meinattu uskoa että peltohehtaari maksaa tällä alueella 25 000 euroa. Sanoin hänelle, että Suomessa luullaan, että olen juonut Caipirinhaa eli paikallista sokeriruokodrinkkiä jos kirjoitan blogiini että peltohehtaari maksaa 25 000 euroa.

Näin se vaan on. Joka kerta kun täällä ollaan käyty, peltohehtaarin hinta on aina kysytty. Alkuvuosista 2003 alkaen hehtaarin hinta on ollut 5000 euron paikkeilla mutta nyt se on siis viisinkertaistunut. Peltohehtaarin hinta tällä alueella seuraa soijan hintaa. Jos soijan hinta moninkertaistuu, peltohehtaarin hinta seuraa perässä.

Työntekijöitä Passo Fundon tilalla on 12 eli 1 työntekijä sataa hehtaaria kohti. Työntekijän palkkakustannus oli 1100 euroa kuussa. Yhden työntekijän isä oli jo tehnyt koko työuransa Basegion maatilan palveluksessa joten työntekijät ovat viihtyneet tilalla hyvin.

Vehnän tämän hetkinen hintanoteeraus oli 204 euroa tonnilta. Hän ei ollut hintaan tyytyväinen. Sitäkin vähän ihmeteltiin että eikö hänen 5 tonnin vehnän keskisadolla ja näillä pinta-aloilla pitäisi jo katettakin jäädä, mutta toisaalta jos hehtaari maksaa 25 000 euroa niin asian ymmärtää vähän paremmin.

Suorakylvön hän oli aloittanut 1997. Suorakylvön osuus on 100 % ja samoin GMO-lajikkeiden osuus. Suorakylvökoneet ovat Semeaton tekemiä, muuten näytti New Holland olevan suosikkimerkki puimureissa ja traktoreissa.

Maalaji on 70 % savea, orgaanisen aineen määrä 3,5 % ja PH 6,5. Sademäärä vuodessa on 1500 mm.

Matkatuliaisina annettiin Hannu Vallaksen tekemä erinomainen kuvakirja – Finland from Above. Lentokoneesta otetuista kuvista saa brasilialainenkin jonkinlaisen käsityksen Suomesta ja myös Suomen maataloudesta.

Maatilavierailun jälkeen oli lounas ja tapasimme myös Semeaton toimitusjohtajan.

Embrapan tutkimuskeskuksessa kuuntelimme suorakylvöluennon jossa painotettiin paljon maan rakenneasioita. Runsaan juuristomassan merkitystä pellon hyvälle rakenteelle korostettiin monin tavoin. Oikeaoppisella kalkituksella oli myös esityksen mukaan merkitystä maan rakenteelle. Kalkitusasia jäi vähän vaivaamaan. Tämä täytyy googlettaa paremmalla ajalla tarkemmin.

Embrapan tutkimuslaitoksessa on eri puolilla Brasiliaa yli 9 000 työntekijää. Niistä aika moni on tutkijoita jotka tutkivat suorakylvöasioita. Täältä katsottuna Suomen resurssit tuntuvat näissä asioissa aika pieniltä mutta Brasilia onkin maataloustuotannoltaan suurvaltatasoa.

Embrapan jälkeen lähdemme linja-autolla kohti Ponta Grossaa. Perille saavuttiin kahden aikaan yöllä. Kun liikkeelle oli lähdetty kahdeksan aikaan aamulla, tuli tästä reipas 18 tunnin päivä.

Keskiviikkona tavataan suorakylvöguru Nono Pereira.

https://agronomist.news/agronomy/