Vehnän hinta / taustainfoa maailmalta

Jotta voi  haarukoida vehnän hintanäkymiä, on hyvä hallita maailmanlaajuinen kokonaiskuva vehnän tuotannosta ja viennistä.

Tämän hetken vehnään liittyvissä uutisissa puhutaan Ukrainan syysvehnien talvituhoista, Marokon vehnien kuivuusongelmista tai Venäjän vehnän vientiveroista.

Taustainfo maailman viljelyaloista, viennistä ja tuonnista helpottaa tämänkaltaisten uutisten vaikutusten arviointia vehnän hintaan.

Jos puolet Suomen syysvehnäalasta tuhoutuisi, Matifin myllyvehnäfutuureissa ei näkyisi mitään. Jos Ukrainan viljelyaloilla tapahtuu vastaavaa, sillä on jo vaikutusta.

Tässä pienellä nettisurffailukierroksella vehnästä kerättyä taustainfoa:

International Grains Councilin sivulta löytyy ao. ennuste ( 19.1.2012 )

Kauden 2011/2012 maailman vehnäntuotannon tilanne:

Tuotanto 690 milj. tonnia

Vienti 135 milj. tonnia

Kysyntä 681 milj. tonnia

Varastossa 204 milj. tonnia

Kysyntä on kasvanut väkiluvun kasvun myötä joka vuosi. Tuotanto on tämänhetkisen ennusteen mukaan vain hiemen kysyntää suurempi.

Vuosina 2007 ja 2008 viljan kysyntä oli tuotantoa suurempi ja varastotilannekin oli huonoista sadoista johtuen matala. Kuivuus ja tulvat pienensivät vehnäsatoja monilla päätuotantoalueilla.  Samaan aikaan öljyn hinta nousi ennätyskorkealle. Tällöin maissin tislaaminen etanoliksi muuttui hyvin kannnattavaksi. Maissiala lisääntyi ja vehnäala pienentyi.

Maataloustuotteet, kuten vehnä, ovat välttämättömyyshyödykkeitä. Ilman ei voi olla, joka päivä pitää syödä. Jos ostajilta näyttää vehnä loppuvan kesken, hinta nousee äkkiä.

Vehnän kysynnän, tarjonnan ja varastotilanteen arvioiminen ei ole rakettitiedettä. Vehnän ostajat ja myyjät voivat suojautua hintojen muutoksilta esim futuureilla. Lisäjyrkkyyttä hintojen vaihteluun voivat tuoda spekulantit, jokta hyödyntävät nopeita vaihteluita lyhytaikaisessa kaupankäynnissä.

Maataloushyödykkeissä mennään säiden mukaan. Pari huonoa vuotta pienentää äkkiä varastotilanteen matalalle tasolle. Jos tällä hetkellä tuotanto on vain hieman kysyntää suurempi, ei tasapainotilanteen ylläpitäminen salli tuotannossa suuria notkahduksia.

Uutisista tulee tietoja eri maiden sää- ja satonäkymistä. Jotta uutiskynnys ylittyy, pitää maalla olla merkitystä vehnän tuotantoon tai vientiin.

Viime viikolla oli uutisissa tietoa Marokon kuivuusongelmista vehnäntuotannossa. Marokko on maailman 20:n suurimman vehnäntuottajan joukossa. Samoin Marokko on maailman kymmenen suurimman vehnän maahantuojan joukossa.

Afrikkalainen Marokko ei paljon talousuutisissa paistattele mutta vehnän hintoihin maalla voi olla vaikutusta. Marokon 32 miljoonan ihmisen ruokkimiseen tarvitaan koko oman maan vehnäntuotanto ja vielä paljon tuotua vehnää siihen päälle. Esim 2008/2009 kaudella Marokkoon tuotiin 4 miljoonaa tonnia vehnää. Vähän pyöristellen se on saman  verran kuin Suomen koko viljantuotanto.

FAO:n tilastoista voi poimia maakohtaisia lukuja vehnän tuottajista:

Kiina ja Intia ovat maailman suurimmat vehnät tuottajat, Kiinassa vuonna 2009 tuotettin 115 milj. ja Intiassa 80 milj. tonnia vehnää. Kumpaakaan maata ei näy vehnän vienti- tai tai tuontitilastojen kärkisijoilla joten maiden oma vehnän tuotanto on kulutuksen mukaisessa tasapainossa.

Muita suuria vehnän tuottajia vuonna 2009:

USA 60 milj. tonnia

Venäjä 60 milj. tonnia

Ranska 38 milj. tonnia

Kanada 26 milj. tonnia

Saksa 25 milj. tonnia

Pakistan 24 milj. tonnia

Australia 21 milj. tonnia

Turkki 20 milj. tonnia

Ukraina 20 milj. tonnia

Kazakstan 17 milj. tonnia

Iso Britannia 14 milj. tonnia

Puola 10 milj. tonnia

Argentiina 9 milj. tonnia

Egybti 8 milj. tonnia

Marokko 6 milj. tonnia

Maailman vehnänviljelyala on noin 220 miljoonaa hehtaaria.  Jostain FAO:n tilastosta jäi mieleen maailmanlaajuinen 3,1 tonnin keskisato. Keskisato EU-maissa; Ranskassa, Saksassa ja Isossa Britanniassa on maailman huippua noin 7 tonnin paikkeilla. Nämä kolme EU-maata tuottavat enemmän kuin USA ja todennäköisesti huomattavasti pienemmällä pinta-alalla.

IGC:n ennusteen mukaan kauden 2011/2012 vehnän tuotanto 0n 690 milj. tonnia. Jos se kerrotaan 200 € / tonni hinnalla, saadaan koko tuotannon arvoksi 138 miljardia euroja. Vähän pyöristellen maailman vehnän tuotannon arvo on  kolme kertaa Suomen valtion budjetin verran.

Maailman vehnästä menee vientiin noin 20 % eli 135 milj. tonnia. Rahaksi muutettuna se tekee 26 miljardia euroa. Jos se muutetaan keskikokoisiksi 30 000 tonnin laivoiksi niin vehnänvienti on 4 500 laivallista.

Suurimmat vehnän viejät 2008/2009:

USA 26 milj tonnia

Venäjä 18 milj. tonnia

Kanada 18 milj. tonnia

Australia 13 milj. tonnia

Ukraina 12 milj. tonnia

Argentiina 8 milj. tonnia

Kazakstan 5 milj. tonnia

Suomen vehnäala 2011 oli 254 000 hehtaaria. Keskisato oli 3,85 tonnia eli kokonaissato oli vajaa 1 miljoonaa tonnia.

Rahaksi muutettuna Suomen vehnäsato  3.2.2012 Matif myllyvehnähinnalla  ( 217,5 € / tonnia ) on 217,5 miljoonaa euroa. Tästä sadosta vientiin menee 0,3 milj. tonnia.  Viennin arvo samalla hinnalla laskien 65 milj. euroa.

Todelliset myllyvehnän hinnat Suomessa pyörii tällä hetkellä 170 €:n paikkeilla.

Suurimmat vehnän tuojat 2008/2009:

Egybti 8,5 milj. tonnia

Iran 8,5 milj. tonnia

Brasilia 6,5 milj. tonnia

Algeria 5,6 milj. tonnia

Japani 5,5 milj. tonnia

Indonesia 5,3 milj. tonnia

Marokko 4,0 milj. tonnia

Irak 3,7 milj. tonnia

Nigeria 3,5 milj. tonnia

Alla olevassa kuvassa on hyvä tiivistelmä maailman viljan tuonnista ja viennistä.

Euroopassa näkyy vehnän hallitseva osuus. USA:ssa merkittävin on maissi. Maissi on maailman tärkein viljelykasvi, vehnä on toiseksi tärkein.

Maailman viljan tuonti ja vienti