Pellon kantavuus / juustoesimerkit

Kuivina syksynä ei tarvitse ainakaan ensimmäisenä miettiä maan kantavuusasioita. Sitten on sadesyksyjä kuten nyt 2012, jolloin vettä on tullut oikeastaan koko ajan kuin aisaa. Kun on itse tullut mietittyä, kuinka havainnollistaa kynnetyn pellon ja suorakylvetyn pellon kantavuuseroa, olen keksinyt siihen juustoesimerkin.

Kynnetty pelto on rakenteeltaan kuin raejuusto. Tällainen pelto on kyntösyvyyteen esim 25 cm:iin kuohkeaa. Voidaan sanoa, että siinä on 25 cm vesitilaa. Tämän alla olla on kyntöantura, joka ei tiivistyneillä pelloilla läpäise vettä. Silloin kun tämä 25 cm on täynnä, alkaa ongelmat. Jos  kyntöpelto on märkää ja sinne mennä painavilla koneilla, maa painuu hyvin piukkaan ja tiivistyy. Samoin sinne voi puidessa jäädä syvät urat, jotka on saatava tasaiseksi joko uudestaan kyntämällä tai voimakkaasti muokkaamalla.

Suorakylvöpelto on rakenteeltaan kuin reikäjuusto. Reikäjuustomainen pelto joustaa painavan koneen alla aivan kuten reikäjuusto kun sitä painetaan. Se ei mene kasaan eikä siihen tule uraa, se vain joustaa ja palaa normaalikorkeuteen. Voi olla erilaisia nyrkkisääntöjä, kuinka paljon on hyvä korkeintaan olla akselipainoa pellolla liikuttaessa. Tämä nyrkkisääntö ei kuitenkaan ole sama raejuusto- tai reikäjuustopellolla. Kumimaisen joustava reikäjuustopelto sallii selvästi korkeamman akselipainon kuin helposti tiivistyvä märkä raejuustopelto.

Tämä ei tarkoita että suorakylvöpellolla voisi ottaa maan kantavuusasiat huolettomasti. Aivan yhtä vakavasti ne on sielläkin otettava. Pellot tarvitsevat vesitilaa ja juuristot tarvitsevat tilaa kasvulle ja hapenotolle. Maan rakenneerot eri viljelymenetelmissä on hyvä ottaa huomioon.

Suorakylväjät lähestyvät tätä samaa tavoitetta eri kulmasta. Suorakylväjän tavoitteena on, että pellolla on vesitilaa 1 metri eli pelto on täynnä pieniä ja isompia huokosia aina salaojasyvyyteen asti.

Tähän tavoitteeseen pääsyä voi nopeuttaa oikeaoppisella jankkurilla joka rikkoo kyntöanturan pilaamatta kuitenkaan tärkeää huokosverkostoa. Mekaanisella jankkuroinnilla päästään kohti tavoitetta mutta lopulliseen maaliin päästään vasta kun jankkurointiin yhdistetään biologinen kuohkeutus paalujuurisilla kasveilla.  Silloin saadaan aikaiseksi pysyviä tuloksia.

Viljelijän havaintovälineistöä – raejuusto ja reikäjuusto

Kyntöpelto on kuin raejuustoa. Liian märkänä tämän saa tiivistettyä hyvin piukkaan.

Suorakylvetty pelto on kuin reikäjuustoa. Toisin kuin kuvassa, suorakylvöpelto on täynnä pieniä ja isoja reikiä.

Kauran kylvö – Semeato ja Loimaan suorakylvökokeen tulos 2012

Koneviestin järjestämän Loimaan suorakylvökokeen tulokset kasvukaudelta 2012 on julkaistu.

Kylvöpäivä oli 9. toukokuuta, puintipäivä 20. syyskuuta.  Kaurasato oli Semeatolla 6000 kg/ha. Puintikosteus oli 17,9 %, typpeä lohko sai 92 kg/ha.

Tällä tuloksella Semeato oli kokeen kärkijoukossa. Verrokkina kokeessa olevan kyntölohkon sato oli tänä vuonna 5900 kg/ha.

Koneviestin artikkelissa lasketaan suorakylvön ja kynnön kate-ero ottaen huomioon kyntö- ja muokkaustyö. Jos verrataan Semeaton koelohkoa ja kyntölohkoa, oli kate-ero suorakylvön hyväksi 85 €/ha. Esim. 100 ha:n tilalla se tarkoittaa 8500 euroa parempaa katetta eli pyöristellen saman verran, mitä saa myyntituloja rekallisesta vehnää.

Tarkemmat tiedot kokeesta 18.10.2012 ilmestyneestä Koneviestin numerosta 14.

Alla kuvasarjaa kokeesta Semeaton osalta:

Kylvöpäivänä 9.5 maan pinta oli hyvin murustuvaa. Niin pitääkin olla, kun seitsemän vuoden oljet on jätetty pintaan.

Semeaton koelohko kylvön jälkeen matoperspektiivistä

kuvattuna.

Tästä kuvakulmasta ei osaa välttämättä sanoa onko kylvetty vai ei – on kylvetty.

2011 vuonna 2500 kg/ha härkäpapua, 2010 vuonna 5200 kg/ha vehnää, 2009 vuonna 2670 kg/ha rypsiä, 2008 vuonna 4900 kg/ha ohraa, 2007 vuonna 6500 kg/ha kauraa, 2006 vuonna 6450 kg/ha vehnää. Siinä esikasvit ja koko koehistoria tälle lohkolle.

Semeaton kylvöt on tehty tämän näköisellä vantaistolla.

Vuoden 2012 kylvön viimeinen veto maalissa

Kauralohko kuvattuna 4.7.2012

Seitsemäs vuosi ja kylväjän ensimäinen munaus – ylimääräiset ruiskutusurat koelohkolla. Loppusijoitukseen sillä ei ollut vaikutusta, kiloihin ehkä 100 kg:n vajaus.

Semeaton koelohko on paalupaikalla peltoladon vieressä

Pari viimeistä kuvaa kuvattuna 12.8.2012. Tässä Semeaton lohko tieltä kuvattuna. Osoite Joenperäntie 262, Loimaa

Suorakylvö – Loimaan koekylvöt 2012 – Semeato kylvöpäivä 9.5

Loimaan suorakylvökokeessa kylvettiin tänä vuonna kauraa. Itse kävin kylvämässä Semeaton lohkon keskiviikkona 9.5, suurin osa oli kylvänyt edellisenä päivänä tiistaina ja pari konetta jo maanantaina 7.5. Keskiviikkona oman lohkon kylvön aikaan oli kylvämättä vielä Tumen ja Horschin ruudut.

Kauran siemenmäärä oli 215 kg/ha ja typpeä annettiin 60 kg/ha. Esikasvina oli härkäpapu josta voi laskea typpihyötyä seuraavalle kasville. Typpihyödyn määrä on yhtenä koelohkojen tutkimusaiheena.  Järjestäjillä oli epäilys, että osa sitoutuneesta typestä oli huuhtoutunut viime syksyn sateissa, jotka koelohkolla olivat olleet erityisen runsaat. Alkuperäinen suunnitelma oli kylvää härkäpavun jälkeen syysvehnää mutta sateiden takia suunnitelma ei onnistunut.

Tämä on seitsemäs suorakylvön koevuosi lohkolla ja sen kyllä huomaa pintamaan rakenteesta. Sehän on tietysti selvä. Jos oljet jätetään joka vuosi pintaan, muuttuu pintakerros pikkuhiljaa hyvin muhevaksi.  Myös koelohkojen oljen biologinen hajoitus toimii hyvin. Olkea koelohkon pinnalla ei juurikaan näkynyt.

Omaan kylvöjälkeeni olin hyvin tyytyväinen, kaikki siemenet oli tasaisesti kosteassa maassa ja pintakerros siemenestä ylöspäin oli hyvin murustuvaa. Vaikka vettä ei olisi tullut kylvön jälkeen tipan tippaa, Semeaton ruudulle tulisi hyvin tasaiset oraat. Naapurilohkon kylvö oli tehty ihmeen matalaan, siemenet oli osittain kuivassa kerroksessa? Nyt kolmena päivänä heti kylvön jälkeen on satanut yhteensä 23 mm joten eiköhän naapurinkin siemenet orastu. Niinhän sanotaan, että pörssi tuo ja pörssi vie mutta maatalous on onnenkauppaa. Tämä pätee joillekin myös Loimaalla.

Jotkut tahot aina viisastelevet pellon reunalta, että kaikki koelohkot pitäisi kylvää täsmälleen samalla kellon lyömällä. Onneksi kokeen järjestäjät toimivat myös itse käytännön viljelijöinä, joten he ymmärtävät hyvin, että toukokuun toiseella viikolla on mahdoton saada 14 viljelijän konetta yhtäaikaa paikalle. Itse kullakin on niihin aikoihin kaikenlaista toimintaa, joten muutaman päivän pelivara tekee mahdolliseksi sen, että tämänkaltainen koe voidaan ylipäänsä järjestää. Tämä on enemmänkin käytännön koetoimintaa viljelijöiden hyödyksi, väitöskirjatutkimukset ovat sitten asia erikseen.

Itse tulin tänä vuonna kylvämään päivää myöhemmin kuin muut. Aikaisemmin olisin tullut jos olisin päässyt. Kuusi vuotta olen tehnyt Loimaan kylvöt ilman mitään munauksia. Nyt on jo ilmeisesti tullut niin paljon lisää asioita hoidettavaksi ( Agroy Oy!? ),  että terävin keskittyminen pelkästään kylvöön herpaantui. En huomannut lukita Semeaton kylvötietokoneen ruiskutusuralaitetta, joten kolmannella vedolla tuli lohkolle yhdet ylimääräiset urat. Järjestäjien toivomuksesta koelohkolle tehtiin urat 24 m ruiskulle. Tämä oli ok mutta Semeaton lohkolle tuli vielä ylimääräiset urat kolmannelle vedolle.

Koelohkolle tulee Semeaton 18 kpl:een vannasmäärällä 144 kylvöriviä. Tästä vähennetään 24 m:n ruiskun urat joten jää 142 riviä. Tästä vähennetään vielä ylimääräiset urat, joten kylvörivejä tuli Semeton lohkolle 140, kun oikea määrä olisi 142. Tämä on 1,4 % vähemmän kuin optimi. Lopputuloksen kannalta tuskin kovin iso asia, mutta prosenttilaskulla laskien se voi kuitenkin olla n. 90 kg vähemmän satoa.

Loppuvuodesta luetaan taas tarkkaan Koneviestiä ja katsotaan miten kävi.

Semeaton koelohkon maa on muhevaa kuin mustan mullan alueella.

Sammakkoperspektiivistä kuvattuna näyttää kuin maa olisi muokattu. Ei ole – ihan aitoa suorakylvöä tämä on.

Tästäkin kuvakulmasta katsottuna kylvöajankohta vaikuttaa oikealta. Jos Semeaton kylvöjälkeä tuskin huomaa, on aika optimaalinen.

Itämisolosuhteet kunnossa.

Se oli siinä. Viimeinen veto tehty.

Koneviestin hemmot ja vanha isäntä analysoivat kylvösuoritusta.

Siementä jäi yli 2,8 kg eli se mitä pitikin.

Huomasin lukita Teejetin uralaitteen vasta viidennellä vedolla. Nyt kolmannella vedolle tuli yhdet ylimääräiset ruiskutusurat. Tässä on asetuksena urat 15 m ruiskulle eli aloittaessa urat tulee kolmannen vedon keskelle ja siitä eteenpäin joka viidenteen vetoon.

120 ha:n suorakylvötilalla 20 000 € suuremmat viljan myyntitulot kuin vastaavalla 120 ha:n kyntötilalla

Vastaavasti 60 ha:n suorakylvötilalla myyntitulot ovat 10 000 € suuremmat kuin samankokoisella 60 ha:n kyntötilalla.

Näihin tuloksiin päädyin, kun pyörittelin Excelissä Koneviestin suorakylvökokeiden tuloksia vuosilta 2006 – 2011.

Tässä kokeessa suorakylvön viljasadot ovat olleet keskimäärin noin 900 kg/ha paremmat kuin kuin sadot kyntölohkolta. Rypsillä satoero oli 200 kg/ha suorakylvön hyväksi, härkäpavulla peräti 1 200 kg/ha. Vehnää on kokeessa ollut kahtena vuonna, keskiarvona sato oli 775 kg/ha parempi kuin kuin kyntöruudulla.

Kun vajaan tonnin viljasatoeron kertoo omalla viljelypinta-alallaan ja muuttaa sen vielä euroiksi, alkaa silmissä vilkkua äkkiä isoja lukuja.  Tuloksista voi tehdä karkean loppupäätelmän niin, että 120 ha:n tila lisää omaan keskimääräiseen maataloustuloonsa 20 000 €.  Vastaavasti 60 ha:n tila saa tuntumaa euroihin, jos lisää maataloustuloonsa  10 000 €.

Nämä luvut ovat kuitenkin vasta myyntituloja. Jotta laskelma olisi todellinen, pitäisi siinä huomioida vielä suorakylvön pienemmät kulut; työtunteja vähemmän, polttoainetta vähemmän, pienemmät konekulut, suorakylvön parempi ympäristötuki jne….

Kymmenessä vuodessa edellisen laskelman lisämyyntitulo tekee 120 ha:n tilalla 200 000 € ja 60 ha:n tilalla 100 000 €.

Katteesta tai maataloustulosta ei ole näissä laskelmissa puhuttu vielä mitään.

Alla kuvasarjaa mistä luvut on otettu sekä esimerkkilaskelmat taulukkomuodossa. Kaikilla viljoilla käytin hintana 175 € / tonni.

Blogin laskelmassa on käytetty Semeaton lukuja. Myös muilla konemerkeillä on saavutettu hyviä tuloksia.

Taulukossa laskelma 60 ha:n tilalta

Taulukossa laskelma 120 ha:n tilalta

Koneviesti / Loimaan suorakylvökokeen 2011 tulokset

Perjantaina 9.12.2011 ilmestyi Koneviesti numero 17. Siinä oli Loimaan suorakylvökokeiden tulokset viime kesän kylvöistä. Koekasvina oli härkäpapu.

Paras tulos oli Junkkarilla 3150 kg/ha, toiseksi paras oli Semeato 2 500 kg/ha, kolmas VM 2 300 kg/ha, neljäs Väderstad 2 100 kg/ha jne…..

Kaikkein huonoin tulos tuli kyntämällä, lautasmuokkaamalla tai kultivoimalla. Muokaten tai kyntäen satotasot olivat välillä 1250 – 1400 kg/ha.

Koeruutuja oli yhteensä 16.

Ao. linkin takana on Koneviestin sivu jossa lisää infoa aiheesta.

Semeaton kuvatekstissa lukee että koekylvössä Semeaton edessä olevan pienen veturin renkaat sutivat.  Niin tais ollakin,  siihen asti ennenkuin muistin laittaa nelivedon päälle.

http://www.koneviesti.fi/lisamateriaali/fi_FI/suorakylvo/

Heinäkuun ukkosmyrsky vei kasvustot nurin. Kuvassa Semeaton ruutu.

Ennätysatohaaveet menivät samassa myrskyssä.

Sama lohko tieltä katsottuna.

Semeaton lohkot on vuodesta 2006 alkaen kylvetty vastaavalla TD Tronicilla kuin kuvassa.