Loimaan suorakylvökokeessa kylvettiin tänä vuonna kauraa. Itse kävin kylvämässä Semeaton lohkon keskiviikkona 9.5, suurin osa oli kylvänyt edellisenä päivänä tiistaina ja pari konetta jo maanantaina 7.5. Keskiviikkona oman lohkon kylvön aikaan oli kylvämättä vielä Tumen ja Horschin ruudut.
Kauran siemenmäärä oli 215 kg/ha ja typpeä annettiin 60 kg/ha. Esikasvina oli härkäpapu josta voi laskea typpihyötyä seuraavalle kasville. Typpihyödyn määrä on yhtenä koelohkojen tutkimusaiheena. Järjestäjillä oli epäilys, että osa sitoutuneesta typestä oli huuhtoutunut viime syksyn sateissa, jotka koelohkolla olivat olleet erityisen runsaat. Alkuperäinen suunnitelma oli kylvää härkäpavun jälkeen syysvehnää mutta sateiden takia suunnitelma ei onnistunut.
Tämä on seitsemäs suorakylvön koevuosi lohkolla ja sen kyllä huomaa pintamaan rakenteesta. Sehän on tietysti selvä. Jos oljet jätetään joka vuosi pintaan, muuttuu pintakerros pikkuhiljaa hyvin muhevaksi. Myös koelohkojen oljen biologinen hajoitus toimii hyvin. Olkea koelohkon pinnalla ei juurikaan näkynyt.
Omaan kylvöjälkeeni olin hyvin tyytyväinen, kaikki siemenet oli tasaisesti kosteassa maassa ja pintakerros siemenestä ylöspäin oli hyvin murustuvaa. Vaikka vettä ei olisi tullut kylvön jälkeen tipan tippaa, Semeaton ruudulle tulisi hyvin tasaiset oraat. Naapurilohkon kylvö oli tehty ihmeen matalaan, siemenet oli osittain kuivassa kerroksessa? Nyt kolmena päivänä heti kylvön jälkeen on satanut yhteensä 23 mm joten eiköhän naapurinkin siemenet orastu. Niinhän sanotaan, että pörssi tuo ja pörssi vie mutta maatalous on onnenkauppaa. Tämä pätee joillekin myös Loimaalla.
Jotkut tahot aina viisastelevet pellon reunalta, että kaikki koelohkot pitäisi kylvää täsmälleen samalla kellon lyömällä. Onneksi kokeen järjestäjät toimivat myös itse käytännön viljelijöinä, joten he ymmärtävät hyvin, että toukokuun toiseella viikolla on mahdoton saada 14 viljelijän konetta yhtäaikaa paikalle. Itse kullakin on niihin aikoihin kaikenlaista toimintaa, joten muutaman päivän pelivara tekee mahdolliseksi sen, että tämänkaltainen koe voidaan ylipäänsä järjestää. Tämä on enemmänkin käytännön koetoimintaa viljelijöiden hyödyksi, väitöskirjatutkimukset ovat sitten asia erikseen.
Itse tulin tänä vuonna kylvämään päivää myöhemmin kuin muut. Aikaisemmin olisin tullut jos olisin päässyt. Kuusi vuotta olen tehnyt Loimaan kylvöt ilman mitään munauksia. Nyt on jo ilmeisesti tullut niin paljon lisää asioita hoidettavaksi ( Agroy Oy!? ), että terävin keskittyminen pelkästään kylvöön herpaantui. En huomannut lukita Semeaton kylvötietokoneen ruiskutusuralaitetta, joten kolmannella vedolla tuli lohkolle yhdet ylimääräiset urat. Järjestäjien toivomuksesta koelohkolle tehtiin urat 24 m ruiskulle. Tämä oli ok mutta Semeaton lohkolle tuli vielä ylimääräiset urat kolmannelle vedolle.
Koelohkolle tulee Semeaton 18 kpl:een vannasmäärällä 144 kylvöriviä. Tästä vähennetään 24 m:n ruiskun urat joten jää 142 riviä. Tästä vähennetään vielä ylimääräiset urat, joten kylvörivejä tuli Semeton lohkolle 140, kun oikea määrä olisi 142. Tämä on 1,4 % vähemmän kuin optimi. Lopputuloksen kannalta tuskin kovin iso asia, mutta prosenttilaskulla laskien se voi kuitenkin olla n. 90 kg vähemmän satoa.
Loppuvuodesta luetaan taas tarkkaan Koneviestiä ja katsotaan miten kävi.
Semeaton koelohkon maa on muhevaa kuin mustan mullan alueella.
Sammakkoperspektiivistä kuvattuna näyttää kuin maa olisi muokattu. Ei ole – ihan aitoa suorakylvöä tämä on.
Tästäkin kuvakulmasta katsottuna kylvöajankohta vaikuttaa oikealta. Jos Semeaton kylvöjälkeä tuskin huomaa, on aika optimaalinen.
Itämisolosuhteet kunnossa.
Se oli siinä. Viimeinen veto tehty.
Koneviestin hemmot ja vanha isäntä analysoivat kylvösuoritusta.
Siementä jäi yli 2,8 kg eli se mitä pitikin.
Huomasin lukita Teejetin uralaitteen vasta viidennellä vedolla. Nyt kolmannella vedolle tuli yhdet ylimääräiset ruiskutusurat. Tässä on asetuksena urat 15 m ruiskulle eli aloittaessa urat tulee kolmannen vedon keskelle ja siitä eteenpäin joka viidenteen vetoon.
Kirjoittaja: Jukka Peuranpää 
Jukka Peuranpää 