Taittuva leikkuupöytä puimuriin osa 1

Loppusyksystä konevalikoimiin tuli uutuutena Tort ruumenlevitin. Ruumenlevitin oli ollut haussa jo pitkän aikaa mutta lopulta löytyi hyvä valmistaja ja onneksi vielä EU:n sisältä. Maahantuontia ja kaikenlaista asiointia päämiehen suuntaan helpottaa paljon jos tullimuureja ei ole ja valuutta on yhteinen. 

Ensimmäinen ruumenlevitin oli syksyllä käytössä omalla tilalla ja ensimmäiset myydyt levittimet tulevat keväällä Suomeen. Ruumenlevittimistä on enemmän asiaa täällä.     

Sama valmistaja joka tekee ruumenlevittimiä, on varsinaisesti erikoistunut puimurin taittuviin leikkuupöytiin ja puimurien tarvikeosiin.

Itse olen monta vuotta luullut että yritykseni myynnissä oleva konevalikoima on suorakylväjälle jo täydellinen mutta joka vuosi valikoimiin tulee silti aina jotain lisää.

Varsinaiset suorakylvöön liittyvät koneet alkavat olla jo vähemmistönä valikoimissa. Ruiskujen, jankkurien, ajo-opastimien, ojajyrsimet yms… asiakkailla voi olla käytössä mikä viljelymenetelmä hyvänsä.   

Nyt näyttää vähän siltä että valikoimiin tulee puimurin tarvikeosat ja taittuvat leikkuupöydät. Ne menevät menevät myös vähän ohi yrityksen erikoistusalan eli suorakylvön mutta lisään ne silti palveluun koska asioin saman firman kanssa ruumenlevitinasioissa.

Suomessa on monesti peltolohkot pitkin poikin ympäri kyliä. Optimaalinen puintiaika on hyvin lyhyt ja monesti syysateet tekevät puinnista hankalaa pulaamista. Jos puimurin leikkuuupöytä on valittu siten, että sillä juuri ja juuri pääsee tiellä liikkumaan, kysyy lohkoilta toisille siirtyminen hermoja. Pöydän voi tietysti ottaa irti ja hinata sitä vaunulla mutta pitkän päivän aikana jatkuva pomppiminen alkaa rassaamaan.  

Näihin pulmiin on tietysti ratkaisu olemassa ja se on taittuva leikkuupöytä. Tietojeni mukaan Euroopasssa on muutama valmistaja joka näitä tekee. Yksi niistä on espanjalainen  ruumenlevitinvalmistajani Talleres Tort. He ovat muiden puirin osien lisäksi erikoistuneet tekemään taittuvia pöytiä puimureihin.    

Voi olla että näissä merkeissä tulee vielä joku päivä lähtö Espanjan Barceloonaan. Jos joku suomalainen viljelijä kiinnostuu taittuvasta leikkuupöydästä, niin todennäköisesti ensimmäinen tutustuminen pöytään käydään tekemässä paikan päällä Espanjassa. Tehdas sijaitsee Barcelonasta 100 km joten edullinen lento sinne pitää ensin löytää. Pikainen piipahdus Ebookersin sivulla antoi Spanairin hinnaksi 243 euroa ja Finnairin hinnaksi 291 euroa suoralle meno-paluu lennolle Barceloonaan.

 Tuo lentohintahan ei ole tässä kuviossa paljon mitään koska 20-jalkainen taittuva pöytä  tehtaan pihalla maksaa karkeasti 36 000 euroa. Valmistajan pöytävaihtoehdot ovat 17 – 24-jalkaa. Leveys ei vaikuta paljon pöydän hintaan.

Ensi viikolla teen pienen analyysin taittuvien leikkuupöytien markkinoista Suomessa. Laitan kokeeksi keskiviikon ja perjantain Maaseudun Tulevaisuuteen pienen rivi-ilmoituksen – myydään maatalouskoneita – osastolle.

Ei nämä ihan joka viljelijän koneita ole mutta katsotaan perjantain jälkeen, ollaanko markkinoiden suhteen viisaampia.

Valmistajan kotisivut löytyvät täältä. 

Vinkki: taittuva leikkuupöytä on englanniksi – folding cut header

Maatila- ja viljelijäesittelyt osa 1 Hirvenaho / Tuusula

Tässä kategoriassa esitellään suomalaisia ja ulkomaalaisia maatiloja ja niiden viljelijöitä.

Jotta tämä sarja saadaan alkuun, niin aloitan esittelysarjan yksinkertaisella kuvakertomuksella  omasta Hirvenahon maatilastani, minulla kun sattumoisin on tästä tilasta helposti kuvamateriaalia saatavilla.

Kuvat maailman pohjoisimman  maatalousmaan vuodenaikojen vaihtelusta voivat olla eksoottista katsottavaa lämpimimpien maiden viljelijöille.  Ulkomaan tuttavani vilkuilevat silloin tällöin tänne blogiini vaikka eivät kielestä mitään ymmärräkkään. 

Suorakylvömatkoilla on aina ollut tapana viedä tuliaisia tai liikelahjoa vierailtaville tiloille. Esimerkiksi brasilialaiselle viljelijälle voisi olla mielenkiintoista saada suomalaisesta maatilasta kuvakirja,  jossa näkyisi tarkasti koko vuoden kierto kuukausittain.  

Kuvakirja tekeminen omista kuvista on nykyään helppoa eikä maksakaan paljon. Ainoa ongelma on muistaa ottaa ne kuvat joka kuukausi ja mielellään samasta kuvakulmasta.

Taidankin aloittaa kuvien keräämisen kuvakirjaan tästä tammikuusta. Eiköhän se nyt tule myös tehdyksi, kun olen sen tänne suorakylvöblogiinkin kirjoittanut. Samalla kun hakee päivän kirjepostin, voi napata päärakennuksen edustan lohkosta muutaman kuvan. Liikkeellelähtötilanne on ainakin hyvä kun on kerrankin kunnon talvi.  Kuvakirja alkaa komeilla hankikuvilla. Lunta on nyt sen verran että edes pitkä sänki ei pilkota lumen seasta.

Tulevissa kesäkuvissa pitäisi sitten näkyä komea Amaretto kevätvehnäkasvusto kylvettynä rypsin sänkeen. Syksyllä pitäisi olla kuvia syysvehnän oraista. Syysvehnälajikkeesta ei ole vielä tietoa mutta täytyy tässä kevättalvella tutkia eri lajikkeiden ominaisuuksia.

Tammikuussa 2012 palataan tähän kuvakirja-asiaan valmiin teoksen muodossa.  Näin on nyt päätetty.

Täydentelen tätä oman tilani esittelyosiota jatkossa mutta näillä kuvilla päästään alkuun.

Brasiliassa valtavasti uutta peltoa tai sitten ei

Brasilian matkoilla ollaan suomalaisten viljelijöiden kanssa kierrelty pelkästään jo olemassa olevilla peltoalueilla.  Kokonaan oma lukunsa on Brasilian mahdollinen peltoala joka tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön. Sitä löytyykin sitten joidenkin arvioiden mukaan satoja miljoonia hehtaareja.

Kyselin näistä Brasilian pinta-aloista Semeaton yhteyshenkilöltäni. Tehtaalla on parasta aikaa lomajakso, joten siellä ei ollut näistä asioista parhaiten perillä olevat henkilöt paikalla, mutta yhteyshenkilöni Jaqueline Doro lähetti minulle muutamia hyviä artikkeleja, jossa Brasilian maataloutta ja peltopinta-aloja käsitellään.

Esimerkiksi The Economist-lehti kirjoitti 26.elokuuta 2011 artikkelin – The Miracle of Cerrado – eli savannin ihme.

Tämän artikkelin mukaan vuodesta 1996 alkaen Brasiliassa on otettu kolmanneksen lisää peltoa viljelyyn lähinnä savannialueelta. Aikaisemmin savannipeltoja on pidetty viljelyyn liian happamina ja ravinneköyhinä mutta uudet viljelymenetelmät ja uudet lajikkeet ovat tehneet savannipeltojen viljelyn mahdolliseksi. Savannipeltoja on mahdollisuus ottaa lisää viljelyyn vielä lähes 100 miljoonaa hehtaaria.

Tammikuun Pellervon Vähätalon palstalla on tästä The Economist lehden jutusta hyvä tiivistelmä joka kannattaa lukea.

The Economist käyttää jutussaan FAO:n taulukkoa johon on laitettu järjestykseen kahdeksan maata joissa on suurin maatalousmaan lisäyspotentiaali. Brasilia on ylivoimainen ykkönen. Sillä on mahdollisuus laajentaa maatalousmaata enemmän kuin kahdella seuraavalla – USA:lla ja Venäjällä – yhteensä. Intia on neljäntenä, lisäysmahdollisuutta 150 miljoonaa hehtaaria. Kiinalla löytyy reservejä 125 miljoonaa hehtaaria ja Australialla, Kanadalla ja Argentiinalla  70 – 80 miljoonaa hehtaaria maata kohti.

Afrikka ei tässä tilastossa näy mutta brasilialaisella osaamisella savanneja voitaisiin ottaa sielläkin nykyaikaisen maatalouden piiriin. Afrikassa on monia ongelmia mutta yksi ilmastollinen ongelma on Brasiliaa huomattavasti pienempi sademäärä. 

Jos FAO:n tilastosta kahdeksan maata lasketaan yhteen, saadaan maatalousmaan lisäyspotentiaalia noin 1250 miljoonaa hehtaaria josta 400 miljoonaa on Brasiliassa. Brasilian viranomaisten mukaan maatalousmaan lisäyspotentiaalia on 300 miljoonaa hehtaaria.

Laitoin Brasilian pinta-aloista sähköpostikyselyn Keski-Brasiliaan Mato Grossoon. Siellä  toimii maatalouskonsulttina amerikkalainen Kory Melby. Hän on konsultoinnut amerikkalaisia sijoittajia Mato Grosson alueella vuodesta 1995 lähtien. Hän pitää myös maatalousaiheista blogia. Itse sain tästä blogista hyvää paikallista maatalousinfoa ennen ensimmäistä vuoden 2006 Mato Grosson matkaa. Mielenkiintoista on että ensimmäinen maatalousaiheinen blogi, jota olen itse tarkemmin ja pidempään lukenut sattuu olemaan juuri Brasiliassa ja Mato Grossossa.

Blogissa on ei pelkästään yleistä höpinää, vaan tarkka päivittäistä analyysiä Mato Grosson alueen viljelijöiden päivittäisistä työvaiheista. Samoin siellä on tarkkaa analyysiä soijan hintavaihteluista. Itselleni jäi tästä blogista mieleen esimerkiksi, että jos viljelijä munaa soijapellon ruiskutuksen ajoituksessa vuorokaudella,  hän voi menettää koko soijasatonsa. Blogista luettuna soijapeltojen ruiskutus vaikutti hyvin tarkalta hommalta. Ehkä perunapeltojen ruiskutus voi olla vastaavaa Suomessa. 

Englanninkielentaitoiset voivat tutustua Kory Melbyn blogiin täältä.    

Kory laittoi vastauksessaan maatalousmaan lisäyspotentiaalin suhteen vahvasti jäitä hattuun. Suurin osa uudesta maatalousmaasta sopii hänen mukaansa korkeintaan laidunmaaksi. Vain pieni osa voidaan ottaa tehokkaaseen maataloustuotantoon joka hoidetaan nykyaikaisella konekalustolla. Hän heitti tehokkaaseen maataloustuotantoon sopivan lisämaan määräksi vain 10- 15 miljoonaa hehtaaria. Onhan tuokin paljon mutta verrattuna FAO:n taulukoihin ollaan eri kokoluokassa.

Isossa maassa on isot vaihteluvälit. Ei tämä pinta-alakysymys vieläkään selväksi tullut joten sitä täytyy edelleen tutkia. 

Cerradon raivaaminen käy tarvittaessa nopeasti. Video siitä kuinka homma sujuu löytyy täältä.

Maanviljelijä ja hiilenkierto

Maanviljelijät laittavat omalta osaltaan maailman hiilenkierron käyntiin kylvämällä siementä peltoon.

Alkutuotanto eli yhteyttäminen alkaa tästä työvaiheesta. Yhteyttämisessä hiilidioksidista ja vedestä syntyy auringon energian avulla sokeria ja happea. Tätä sokeria muut eliöt käyttävät energiana.

Eliöt vapauttavat hiiltä, kun sokeri poltetaan hiilidioksidina takaisin ilmakehään. Tätä yhteyttämisprosessia sanotaan lyhyeksi kierroksi. Pitkässä kierrossa hiili varastoituu maakerroksiin.  Esimerkki pitkän hiilenkierron tuloksesta on maakerroksiin varastoitunut fossiilienergia.

Maanviljelijöillä on oma roolinsa hiilenkierrossa. Oma maanviljelijän urani alkoi vuonna 2000. Vuosina 2000 – 2002 viljelymenetelmä omalla tilallani perustui kyntöön mutta keväällä 2003 kylvettiin viimeisen kerran muokattuun maahan.  Syksyllä 2003 uudehkot kääntöaurat laitettiin tarpeettomina myyntiin.

Päätöksen suorakylvöön siirtymisestä olin tehnyt alkuvuodesta 2003. Silloin olin ensimmäisen kerran suorakylvön merkeissä yhteydessä Brasiliaan.  Samoihin aikoihin olin kuuntelemassa Esa Eelan suorakylvöluentoa.  Eelan suorakylvöluennon keskeinen teema oli hiili.  

Peltoon sitoutunut hiilidioksidi palaa ilmakehään tai jää maahan viljelymenetelmästä riippuen. Kynnettäessä ja muokattaessa maa avataan, jolloin maahan sitoutunut hiili yhtyy ilman happeen ja vapauttaa hiilidioksidia ilmakehään. 

Suorakylvö sitoo hiilidioksidin maahan.  Omalla tilallani hiilenkiertoon tuli siis merkittävä muutos vuonna 2003. Voidaan sanoa, että vuodesta 2003 alkaen maatilani on toiminut hiilinieluna.

Vähempien työvaiheiden myötä fossiilienergian käyttö on ollut huomattavasti pienempää. Karkeasti laskien perinteisellä tavalla viljeltäessä kuluu polttoöljyä 50 litraa hehtaarille, kun suorakylvössä päästään alle 10 litran hehtaarikulutukseen. 

Viljelijänä on helpompi tilata aikaisin reilusti polttoainetta varastoon, ja hyötyä siten öljyn hinnan mahdollisesta noususta, kuin yrittää spekuloida esimerkiksi öljyjohdannaisilla.  Öljyjohdannaisissa on kysymys samasta asiasta kuin viljafutuureissa.  Molemmissa spekuloidaan ja tehdään sopimuksia, yrittäen hyötyä tulevaisuuden hinnan nousuista tai laskuista.  

Ilmakehän hiili kiertää pelloissa. Ilmakehän hiili kiertää kasvuston, pellon ja kasvustosta valmistettujen tuotteiden muodostamassa systeemissä. Ihmisten ruuantuotannossa tuotteet ovat joko suoraan lopputuotteita tai välituotteita eläinten rehuina.

Pellot vaikuttavat maapallon ilmastoa säätelevien kasvihuonekaasujen, etenkin hiilidioksidin, määrään ilmakehässä. Pellot ottavat kasvustoon hiilidioksidia ilmasta yhteyttäessään, varastoivat hiilen biomassaansa ja siirtävät sitä maaperään ja lopputuotteeseen. 

Lopputuotteisiin sitoutunut hiilidioksidi vapautuu takaisin ilmaan ihmisten tai eläinten hengityksessä. Peltoon sitoutunut hiili vapautuu muokattaessa takaisin ilmakehään. Hiilen määrä tässä kierrossa on kiinteä.

Luonnonmetsien sitomaa hiilidioksidia vapautuu takaisin ilmakehään, kun pieneliöt hajottavat puiden jäänteitä metsässä. Talousmetsät ovat asia erikseen.  Käyttämällä puuta rakennusmateriaalina, voidaan hiilen kiertoa hidastaa ja sitoa hiilidioksidia parhaimmillaan vuosisadoiksi.

Maapallon nykyinen väkimäärä perustuu satojen miljoonien vuosien takaisen yhteyttämisen energiaan.  Ajanjaksoa välillä 280 – 340 miljoonaa vuotta sitten kutsutaan hiilikaudeksi.

Silloin muodostuivat nykyiset fossiilienergiavarat.  Hiilidioksidi ei silloin palannut kokonaan ilmakehään vaan muuttui hapettomissa oloissa fossiilienergiaksi. Nykyaikainen maatalous perustuu tähän fossiilienergiaan.

Kemialliset lannoitteet, torjunta-aineet ja polttoaineet ovat modernin maataloustuotannon keskeisiä tuotantopanoksia. Ne ovat joko suoraan tai välillisesti fossiilienergiaan perustuvia.

Skotlantilainen insinööri James Watt patentoi nykyaikaisen höyrykoneen vuonna 1769.  Fossiilienergian laaja hyödyntäminen alkoi tästä.   

 Fossiilienergian hyödyntäminen lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä. Se on osa hiilenkiertoa, mutta fossiilienergian hiilidioksidin sitominen yhteyttämällä on tapahtunut jo satoja miljoonia vuosia sitten.

 Se fossiilinen yhteyttämisenergia, mikä on hiilikaudella kymmenien miljoonien vuosinen kuluessa muodostunut, tulee nyt käytetyksi parin sadan vuoden aikana.

Öljyä riittää vielä pitkälle mutta halpa öljy loppuu hyvinkin pian. Tämä tulee vielä mullistamaan maailman ruuantuotannon.    

Illanistujaiset / aktiviteetti-ilta / Samba Show

Ensimmäisessä viestissä kirjoitin illanistujaistilaisuudesta.

Se kuulostaa vähän laimealta joten tästä eteenpäin puhutaan aktiviteetti-illasta.

Aktiviteetti-ilta on Suomen Suorakylvö Oy:n järjestämä viihteellinen asiakastilaisuus.

Aktiviteetti-illan järjestetty ohjelma: 

Samba Show – aitoa sambakarnevaalin tunnelmaa.

Näyttävä kimallusta ja glamouria täynnä oleva Samba Show, jossa on upeita sambattaria sekä heitä säestäviä soittajia brasilialaisine rumpuineen.

Ajankohta: Lauantaina 12. maaliskuuta klo 17.30 alkaen ( aika tarkentuu vielä )

Paikka: Hotelli Rantasipi Sveitsi, Hyvinkää

Osoite: Härkävehmaankatu 4, 05900 HYVINKÄÄ

Suomen Suorakylvö Oy:n aktiviteetti-illan pakettihinnat:

Päivällinen noutopöydästä + Samba Show  65 euroa.

Päivällinen noutopöydästä + Samba Show + 1 hh hotellihuone Hotelli Rantasipi Sveitsissä 160 euroa.

Päivällinen noutopöydästä + Samba Show + 2 henkilöä 2 hh:n hotellihuoneeessa Hotelli Rantasipi Sveitsissä yhteensä 240 euroa. ( päivällinen noutopöydästä + ohjelma + yöpyminen yhteensä 120 euroa henkilöä kohti )

Lapsiperheille 1 lisävuode 2 hh huoneeseen 25 euroa lisää ja mahdollisuus tuoda toiselle lapselle oma lisävuode.

Hotellihuoneen hintaan kuuluu aamiainen ja aamusauna.

Saunavaraukset erikseen 9 / euroa tunti.

Minibaarikulut maksetaan itse suoraan hotelliin. 

Aktiviteettipaketit laskuttaa Suomen Suorakylvö Oy.

Hotellille voi tulla halutessaan jo puolen päivän aikoihin. Rantasipi Sveitsin ympäristössä on loistavat mahdollisuudet urheilumahdollisuudet.

Illalla klo 21.00 jälkeen voi halutessaan siirtyä jatkoille Hyvinkään keskustaan Ravintola Hopealyhtyyn.  ( taksimatkaa 1,9 km)

Tervetulleita ovat kaikki:

– Suomen  Suorakylvö Oy:n asiakkaat perheenjäsenineen 

– Brasilian ja Ranskan suorakylvömatkoilla 2005 – 2010 olleet perheenjäsenineen 

Suomen Suorakylvö Oy:n asiakkaat ja matkalaiset voivat kutsua mukaansa haluamansa määrän viljelijätuttavia.

Mitä enemmän vieraita saadaan mukaan, sitä hienompi ja laajempi ohjelmashow järjestetään.

Rantasipi Sveitsi on 1000-paikkainen kokous- ja kongressihotelli joten tilaa riittää isoillekin viljelijäryhmille. 

Katso Hotelli Rantasipi Sveitsin esite tästä

Hyvät ulkoilumaastot Sveitsin luonnonpuistossa, lenkkipolkuja ristiin rastiin 26 km.

Hotellissa kuntosali, sählymahdollisuus ja polkupyöriä.

Uimala 100 m
Curling 1 km
Keilahalli 1.5 km
Laskettelu 2 km
Sisäurheiluhalli 3 km 

Ilmoittautumisia otetaan vastaan.

Jukka Peuranpää 040 502 1464 tai e-mail jukka.peuranpaa@suomensuorakylvo.fi