Jos kaikki pellot ovat viljalla, sopivan jankkurointiajankohdan osuminen kohdalle voi ottaa aikaa.
Joskus syksyllä puintien jälkeen on sopivia jankkurointikelejä, joskus ei. Syksyllä 2012 oli useimmilla täysi tekeminen saada viljat puitua sateiden välissä. Muihin maanparannustoimiin ei ollut mahdollisuutta.
Kuivana vuotena jankkurointi ei välttämättä tule edes mieleen. Silloin on kuitenkin jankkuroinnille parhaat olosuhteet. Märkinä vuosina taas ei voi jankkuroida mutta jankkuroinnit hyödyt näkyvät parhaiten. Jankkurointia voi varovasti kokeilla myös ennen kylvöä ja myös kylvön jälkeen viljan orailla.
Omissa kokemuksissa hyviä tuloksia on tullut kesäkuun jankkuroinneissa, jolloin maassa on ollut sopivasti kosteutta jolloin työjälki on ollut siistin näköinen. Jos maa on rutikuivaa, jälki muuttuu karkeammaksi ja vetotehon tarve kasvaa. Sama kuin kynnössä, ainakin etelän savilla rutikuiva maa on raskas kyntää. Tästä on omia kokemuksia lähinnä 90-luvulta. Itse olen viljelyn aloittanut vuonna 2000, niistä kolme ensimmäistä vuotta kyntäen, 2003 oli viimeinen vuosi jolloin kylvettiin muokattuun maahan. Suorakylvöä on tätä kirjoittaessa tehty kymmenen vuotta.
Kaikki viljelijät haluavat, että pelto on kuohkeaa eli viljelykasvit saavat happea, juuret tunkeutuvat hyvin maahan ja kovissa sateissa pellot läpäisevät hyvin vettä. Perinteisissä menetelmissä jankkuroinnilla voidaan lisäkuohkeutusta tehdä kyntö- tai muokkauskerrosta syvemmältä eli noin 35 cm syvyydeltä.
Pitkäaikaisessa suorakylvössä maa muuttuu luonnostaan paremmin vettä läpäiseväksi mutta kehitystä voi myös jouduttaa oikeaoppisella jankkuroinnilla.
Vaikka kynnön satavuotiset perinteet ovat lujassa, maan kuohkeutus voidaan tehdä myös maata kääntämättä eli pystysuunnassa ilman että maakerroksia sekoitetaan. Omalla tilallani on nyt kymmenen vuoden ajan kerätty orgaanista ainesta eli olkea pintaan. Ei tulisi mieleen upottaa tätä arvokasta multavuuden lisäystä syvyyksiin.
Luomuviljelyssä viljelykiertoon kuuluu typpeä sitovat apilanurmet. Tämän ansiosta hyviä jankkurointikelejä on pitkin kesää. Isompikin porukkaa ehtii yhdellä jankkurilla hoitamaan omat maankuohkeutustarpeet.
Alla on kuva- ja videosarjaa luomuviljelijöiden pellonpiennarpäiviltä Kouvolasta. Esittelyssä oleva jankkuri on viiden tilan yhteiskone jolla kuohkeutetaan apilanurmea. Kuiva kesä näkyy karkeampana työjälkena ja kovempana vetotehon tarpeena. Jankkuri on murtopulttiversio, yleensä Suomeen menee aina hydraulilaukasimella varustettua koneita mutta löytyy Suomesta kivettömiäkin peltoja.
Videolla näkyy kuinka Pikku-Fendtin 115 hv tehot ja painot olivat hyvin kuivissa oloissa ihan maksimikäytössä jankkurin kanssa.
Jankkurin vedettiin myös painavamman ja tehokkaamman Valtran kanssa jolloin jälki oli jo siistimpää ja meno köykäisempää.
Työjälkeä tutkittiin ja vertailtiin perusteellisesti lapiotestein.
Kirjoittaja: Jukka Peuranpää 
Jukka Peuranpää 