Jankkuri / maankuohkeutusvideo Juupajoelta 10.9.2011

Alla videopätkä Juupajoen jankkuroinnista.

Siinä näkyy kuinka hydraulilaukasimia koetellaan tien vieren vanhan rakennuspaikan kohdalla.

Ajoittain videolla jankkuria vedetään nopeudella 15 km/h jolloin jäljestä tulee hyvin karkea.

Renkaiden välistä kuvatusta lähikuvasta näkee kuin laajalta leveydeltä piikki nostattaa eli kuohkeuttaa maata.

————————————-

Maan on perintesesti kuohkeutettu kääntämällä eli kyntämällä se 25 cm:n syvyydestä.  Samalla voi – erityisesti hyvin märkinä syksyinä – traktorin renkaan luiston takia muodustua tiivistä kyntöanturaa joka ei läpäise vettä eikä kasvin juuria.

Tätä voi korjailla 35 cm:n jankkuroinilla jolla saadaan kyntöantura rikottua. Tämä on yleistä Eversin kotimaassa Hollannissa. Ensin jankkuroidaan ja sitten kynnetään.

Suorakylväjät voivat tehdä maan kuohkeutuksen jankkurin avulla maata kääntämättä.  Suorakylvössä pinnalle vuosien myötä kertynyt orgaaninen aines on arvokasta. Sitä ei kannata mennä hukuttamaan 25 cm:n syvyyteen.

Suorakylväjät  pääsevät kyntöanturasta ajan myötä eroon mutta aloitusvaiheen suorakylväjät voivat tehdä sen jankkurin avulla kerta-ajolla.

Jos kuohkeutuksen jälkeen peltoon kylvetään joku paalujuurinen kasvi esim rypsi ja rapsi, juuristo kasvaa nopeasti syvälle. Samalla maan rakenteesta tulee kuohkea, ja vettä ja juuristoa hyvin läpäisevä.

Jankkuroinnin jälkeisellä syväjuurisella kasvilla maan rakenne myös sitoutuu paalujurisen kasvin ympärille, jolloin rakenne on eheä ja koneita hyvin kantava.

Jankkuroinnista tullaan kirjoittamaan eri tahoilla vielä moneen kertaan.

Oikeaoppisella jankkuroinnilla yks sun toinen viljelijä tulee napsimman entisiltä ongelmalohkoilta 1-3 tonnia parempia satoja. Samalla maan rakenne tulee pysyvästi terveeksi.

Direktsåmaskin / suorakylvökoneen esittely Närpiössä

Alla kuvasarjaa Närpiön kyntökilpailuista. Mukana tietenkin kontrastia antamassa Semeato suorakylvökone.

Koneviestin viiden vuoden suorakylvökokeen tulokset herättivät täällä ihmetystä. KV:n kokeissa suorakylväen on saatu keskimäärin 20 % paremmat sadot. Näitä lukuja ihmeteltiin koneen vieressä.

Öljyn hinnan nousun seuraukset tunnetaan täällä konkreettisesti. Kasvihuoneet tuovat alueelle paljon työtä ja toimeentuloa. Kallistunut öljy kirpaisee ikävästi monia kasvihuoneyrittäjiä.

Osa on siirtynyt erilaisiin bioenergiapohjaisiin vaihtoehtoihin mutta eivät nekään ole mitään halpoja investointeja. Siinä saa jonkun tomaatin myydä että uusi lämpökeskus tulee maksetuksi.

Moni paikallinen viljelijä jäi miettimään, kannattaako sitä öljyä pellollakaan polttaa taivaalle jos suorakylväenkin voi tuottaa hyviä satoja.

Suorakylvö herätti selvästi kiinnostusta Etelä-Närpiössä. Semeaton koneita on täällä rannikkoseudulla jo vahva kanta. Semeato-viljelijöitä löytyy Pohjois-Närpiöstä – Maalahdesta – Mustasaaresta ja Uusikaarlepyystä. Samaan suuntaan mennään täällä Närpiön eteläosissa.

Valtra, Fendt, Zetor ja Case olivat samassa esittelyrivissä Semeaton kanssa

Kyntökilpailijat lähtöruudussa

Kynnön ja suorakylvön välimuodotkin oli esittelyssä

Sture Nyman esittelee konetta

Suorakylvön spesialistin pitäisi olla täällä - specialist på direktsådd

Tällä koneella suorakylvetään ensi keväänä Pohjanmaan lakeuksia

Kyntökilpailun tulokset - 15 osanottajaa

Närpes 4H tarjoili lihakeittoa

Tomaattitehtaita oli joka puolella - yli puolet Suomen tomaateista tulee täältä

Direktsådd I Närpes 17.9.2011 klo 10-16

Joka syksy pitää olla ainakin yksissä kyntökilpailuissa mukana. Viime vuonna suorakylvökoneet oli SM-kynnöissä Mäntsälässä. Tänä vuonna mennään kyntökisoihin ruotsinkieliselle Pohjanmaalle Närpiöön.

Semeato suorakylväjistäkin löytyy kilpakynnön harrastajia. Kotipellot suorakylvetään Semeatolla mutta kisoissa käydään tekemässä nättiä viilua.

Juniorisarjan kyntökilpailut ovat osoitteessa Kyrkvägen 23, Närpiö.

Semeato TD Tronic suorakylvökone on samassa yhteydessä esittelyssä Valtran osaston vieressä.

Paikallisella murteella Semeaton esittelyä hoitaa Sture Nyman. Oma ruotsinkielentaitoni riittää lähinnä avustaviin tehtäviin.

Jokelasta on matkaa kisoihin 371 km, ajoaikaa on 4 h 36 min.

Herätys on klo 4.20, klo 5.20 startti Jokelasta. Perillä pitäisi olla silloin klo 10.00.

Jotta saisi matka-ajankin käytettyä hyödyksi, täytyy vähän kerrata ruotsinkielenopetus DVD-levyjä.

Tuleville uusille suorakylväjille on ainakin yritettävä puhua asiakkaan äidinkielellä.

 

 

 

 

 

Pellon tiivistyminen / jankkurointia Juupajoella 10.9.2011

Juupajoella oli teemana maankuohkeutus Evers jankkurilla.

Edellisenä päivänä oli satanut vajaat 20 mm ja koko edeltävävä viikko oli mennyt samoissa merkeissä. Jankkurointipäivänä oli kuitenkin kuivaa joten työ sujui ja jälki oli hyvää.

Jankkuroinnissa on oleellista mikä on kosteus jankkurointisyvyydessä. Jos kesä on ollut kuiva tai normaali, saa jonkun aikaa sataa,  että koko jankkurointisyvyys muuttuu liian kosteaksi. Sen kyllä heti ajaessa huomaa, murustuuko maa sopivasti vai pitääkä äkkiä häipyä pellolta.

Jankkuroinnissa on myös luontainen estomekanismi, mikä estää liian märässä jankkuroinnin. Jos pintä on märkä, painavankin traktorin pyörään tulee luistoa ja kone pysähtyy siihen. Ei mene eteenpäin vaikka haluaisi, renkaassa kun täytyy olla pitoa.

Ruotsalaiset maatalouskoneiden markkinointigurut ovat keksineet kylvökoneiden kylvösyvyyden säädölle nimen – Auto Check Control.  Semeatossa se on nimellä – kylvösyvyyspyörä.

Samat gurut olisivat varmaan keksineet jankkurin pysäytysmekanismille nimen  – Natural Auto Stop Control.  Toi onkin aika hyvä idea. Täytyykin laittaa siitä viestiä Suomen Suorakylvö Oy:n markkinointiosastolle. Siitä saisi vielä näpäkän lyhenteenkin – NASC.

Jankkuroinnista puhuttaessa monet muistelevat 70-luvun kokeiluja kun telaketjutraktorilla vedettiin vahvasti ottavaa jankkurin piikkiä 70 cm syvyydessä. Onkohan ne pellot vielä tänäkään päivänä puimuria kantavia. Näistä virheistä voi ottaa opiksi.

Jankkuroinnissa on hyvin oleellista pystypiikki joka ei sekoita maakerroksia keskenään eikä käsittele maata liian voimakkaasti. Sillä saadaan kaikki maankuohkeutuksen hyödyt mutta ei tehdä vahinkoa maan luontaiselle rakenteelle.

Jankkurointi voi olla voimalaji mutta kyllä se vaatii myös tiukkaa harkintaa, minkälaisella piikillä peltoa käsitellään. Siinä ei kannata ottaa liian voimakkaan käsittelyn riskejä.

Juupajoella kokeiltavana olleen jankkurin omistaa Seppo Teränen Askolasta ( 0500 559 969 ).

Maahantuojana vuokrailen samaa konetta itselleni erilaisiin esittelytilaisuuksiin.

Tämä jankkuri on nyt täällä Jokelassa joten joku nopea voi vuokrata sen kokeiltavaksi. ( 040 502 1464 )

Lasku tulee Askolasta. Vuorokausihinta on 375 + alv.  Urakointi taksa näille koneille on 65 euroa tunti + alv.

Jos pelto on jo koko mitalta kastunut, asia kannattaa unohtaa mutta jos on poutaa ja jankkurointisyvyydessä maa vielä murustuu, sitä voi kokeilla.

Tehtaalta Hollannista näitä saa  3- 4 viikon toimitusajalla joten lokakuussakin vielä ehtii kokeilla. Säävarauksella tietenkin, niin kuin aina näissä maataloushommissa.

Alla kuvasarjaa Juupajoelta. Video tulee myöhemmin.

Suomessa Eversin myydyin jankkuri on kolmipiikkinen hydraulilaukasinmalli WBGH-3.

Evers esitteen mukaan WBGH-3:n tehontarve alkaa 115 hv:sta. Tässä mennään vähän isommalla.

Oikeaoppinen nurmen jankkurointijälki.

Jos traktorissa on riittävästi painoa niin pyörä ei luista ja jälki pysyy siistinä

Leikkaava etukiekko ja pystypiikki tekevät siistin jäljen. Pellon kantavuus pysyy samana kuin ennen jankkurointia.

Siinä missä tieltä käännytään pellolle, on tiivein paikka. Jankkuroinnin jälkeen juuret saavat pitkästä aikaa kunnolla happea.

Jos ei koko peltoa viitsi jankkuroida, niin ainakin päisteet kannattaa käydä läpi. Tässä oli vielä vanhaa rakennuspohjaa niin hydraulilaukasimetkin tuli testattua toimiviksi.

Kyllä isokin polle puhisee jos on päisteessä tiukka paikka.

Iso Valtra T 180 vetää tarvittaessa 15 km/h. Jälki on sitten karkea kuten kuvan vasemmassa reunassa. Oikeassa reunassa vauhti on ollut 5 km/h ja jälki on siisti. Suorakylväjät ja säilörehun tekijät arvostavat siistiä työjälkeä. Maan mururakenteenkin kannalta oikean puolen jälki on parempi. Nopeussuositus siis 5 km/h.

Itsenäinen jyräpyörästö tasaa pinnan ja säätää työsyvyyden.

Ainoa oikea piikkimalli jankkurointiin on pystypiikki. Se kuohkeuttaa maata riittävästi jotta juuristo saa happea ja vesi pääsee salaojiin. Pystypiikki ei kuitenkaan sekoita maakerroksia joilloin maan kantavuus säilyy.

Juupajoen pelloilla vedeltiin 40 cm syvyyteen. Kyntöanturan rikkomiseen riittää 35 cm:n syvyys.

Maisemat on Juupajoella komeat.

Metsänreunan päiste oli pinnalta niljakas mutta pinnan alta kosteus oli sopiva. Työjälki pysyi hyvänä.

Sängen jankkurointiakin päästiin kokeilemaan

Jankkurointikierros päätyi takaisin Jokelaan

Jankkurin voi vuokrata kokeiltavaksi minnepäin Suomea haluaa. Hydraulilaukasin Evers WBGH-3 painaa 1100 kg joten siitä voi laskea riittääkö oman auton peräkärryn jarrullinen kokonaispainopaino tämän hakemiseen. Esim Volkkari Passat saa vetää jarrullista peräkärryä kokonaispainoltaan 1400 kg. Isot maasturit ( Land Cruiser, Pajero jne.. ) voivat vetää 3500 kg:n kokonaispainoa.

Jos isoa maasturia tai pakettiautoa ja sopivaa lavettia ei löydy, jankkurin siirtoon voi auton vuokrata täältä. Hinta 100 eur / vrk sis alv + polttoaine.

Suorakylvö ja härkäpapu 2011 / kuvasarjaa elokuun alusta

Loimaan suorakylvökokeen härkäpavut on puitu 5.9 eli neljä kuukautta siitä kun kylvöt tehtiin.

Loimaan miesten mukaan siellä on satanut vettä kesän aikana 350 mm. Niistä joku rajumpi kuuro pisti härkäpavut nurin jo heinäkuussa.

Ennen puintipäivää osui onneksi pari poutapäivää jotta ne saatiin kohtuudella puitua.

Tuloksista en tiedä, Koneviesti kertoo ne aikanaan.

Kävin itse ruudulla 5.8, josta alla kuvasarjaa:

Lakoontumisen määrässä eri ruutujen välillä ei ollut suuria eroja. Kaikki olivat samanlailla nurin.

Semeaton ruutu 5.8

Raju sade oli pistänyt varretkin osin poikki

Semeaton lohko ladon kulmalta

Tästä lakanasta päätellen lohkoja kuvataan myös ilmasta.

Semeaton lohko tieltä kuvattuna