Brasiliassa valtavasti uutta peltoa tai sitten ei

Brasilian matkoilla ollaan suomalaisten viljelijöiden kanssa kierrelty pelkästään jo olemassa olevilla peltoalueilla.  Kokonaan oma lukunsa on Brasilian mahdollinen peltoala joka tulevaisuudessa voidaan ottaa käyttöön. Sitä löytyykin sitten joidenkin arvioiden mukaan satoja miljoonia hehtaareja.

Kyselin näistä Brasilian pinta-aloista Semeaton yhteyshenkilöltäni. Tehtaalla on parasta aikaa lomajakso, joten siellä ei ollut näistä asioista parhaiten perillä olevat henkilöt paikalla, mutta yhteyshenkilöni Jaqueline Doro lähetti minulle muutamia hyviä artikkeleja, jossa Brasilian maataloutta ja peltopinta-aloja käsitellään.

Esimerkiksi The Economist-lehti kirjoitti 26.elokuuta 2011 artikkelin – The Miracle of Cerrado – eli savannin ihme.

Tämän artikkelin mukaan vuodesta 1996 alkaen Brasiliassa on otettu kolmanneksen lisää peltoa viljelyyn lähinnä savannialueelta. Aikaisemmin savannipeltoja on pidetty viljelyyn liian happamina ja ravinneköyhinä mutta uudet viljelymenetelmät ja uudet lajikkeet ovat tehneet savannipeltojen viljelyn mahdolliseksi. Savannipeltoja on mahdollisuus ottaa lisää viljelyyn vielä lähes 100 miljoonaa hehtaaria.

Tammikuun Pellervon Vähätalon palstalla on tästä The Economist lehden jutusta hyvä tiivistelmä joka kannattaa lukea.

The Economist käyttää jutussaan FAO:n taulukkoa johon on laitettu järjestykseen kahdeksan maata joissa on suurin maatalousmaan lisäyspotentiaali. Brasilia on ylivoimainen ykkönen. Sillä on mahdollisuus laajentaa maatalousmaata enemmän kuin kahdella seuraavalla – USA:lla ja Venäjällä – yhteensä. Intia on neljäntenä, lisäysmahdollisuutta 150 miljoonaa hehtaaria. Kiinalla löytyy reservejä 125 miljoonaa hehtaaria ja Australialla, Kanadalla ja Argentiinalla  70 – 80 miljoonaa hehtaaria maata kohti.

Afrikka ei tässä tilastossa näy mutta brasilialaisella osaamisella savanneja voitaisiin ottaa sielläkin nykyaikaisen maatalouden piiriin. Afrikassa on monia ongelmia mutta yksi ilmastollinen ongelma on Brasiliaa huomattavasti pienempi sademäärä. 

Jos FAO:n tilastosta kahdeksan maata lasketaan yhteen, saadaan maatalousmaan lisäyspotentiaalia noin 1250 miljoonaa hehtaaria josta 400 miljoonaa on Brasiliassa. Brasilian viranomaisten mukaan maatalousmaan lisäyspotentiaalia on 300 miljoonaa hehtaaria.

Laitoin Brasilian pinta-aloista sähköpostikyselyn Keski-Brasiliaan Mato Grossoon. Siellä  toimii maatalouskonsulttina amerikkalainen Kory Melby. Hän on konsultoinnut amerikkalaisia sijoittajia Mato Grosson alueella vuodesta 1995 lähtien. Hän pitää myös maatalousaiheista blogia. Itse sain tästä blogista hyvää paikallista maatalousinfoa ennen ensimmäistä vuoden 2006 Mato Grosson matkaa. Mielenkiintoista on että ensimmäinen maatalousaiheinen blogi, jota olen itse tarkemmin ja pidempään lukenut sattuu olemaan juuri Brasiliassa ja Mato Grossossa.

Blogissa on ei pelkästään yleistä höpinää, vaan tarkka päivittäistä analyysiä Mato Grosson alueen viljelijöiden päivittäisistä työvaiheista. Samoin siellä on tarkkaa analyysiä soijan hintavaihteluista. Itselleni jäi tästä blogista mieleen esimerkiksi, että jos viljelijä munaa soijapellon ruiskutuksen ajoituksessa vuorokaudella,  hän voi menettää koko soijasatonsa. Blogista luettuna soijapeltojen ruiskutus vaikutti hyvin tarkalta hommalta. Ehkä perunapeltojen ruiskutus voi olla vastaavaa Suomessa. 

Englanninkielentaitoiset voivat tutustua Kory Melbyn blogiin täältä.    

Kory laittoi vastauksessaan maatalousmaan lisäyspotentiaalin suhteen vahvasti jäitä hattuun. Suurin osa uudesta maatalousmaasta sopii hänen mukaansa korkeintaan laidunmaaksi. Vain pieni osa voidaan ottaa tehokkaaseen maataloustuotantoon joka hoidetaan nykyaikaisella konekalustolla. Hän heitti tehokkaaseen maataloustuotantoon sopivan lisämaan määräksi vain 10- 15 miljoonaa hehtaaria. Onhan tuokin paljon mutta verrattuna FAO:n taulukoihin ollaan eri kokoluokassa.

Isossa maassa on isot vaihteluvälit. Ei tämä pinta-alakysymys vieläkään selväksi tullut joten sitä täytyy edelleen tutkia. 

Cerradon raivaaminen käy tarvittaessa nopeasti. Video siitä kuinka homma sujuu löytyy täältä.

Jo alkoi hehtaareita löytyä

Nyt alkaa tulla tietoa, minkä verran maapallolla on viljanviljelyalaa  ja kuinka paljon sitä on mahdollista lisätä. 

Pellervon kolumnisti Vähätalo kirjoittaa uusimmassa lehdessä, että Brasiliasta löytyy käyttämätöntä viljelykelpoista maata 450 miljoonaa hehtaaria.

Se olisi 13 kertaa Suomen pinta-alan kokoinen  peltoalue. Viljanviljelyalaa on maailmanlaajuisesti 0,22 hehtaaria henkeä kohti joten siitä laskien  tuolla 450 miljoonalla hehtaarilla pitäisi pystyä ruokkimaan pari  miljardi ihmistä. 

Lisäyspotentiaalia Brasiliassa on mutta 450 miljoonaa kuulostaa ylisuurelta. Täytyykin kysyä Brasiliasta, mitä mieltä itse ovat näistä luvuista.

Itse kirjoitin aikaisemmin – maailma hehtaareiksi muutettuna jutussa –  maapallon kokonaisviljelyalaksi noin 1,4 miljardia hehtaaria ja maapallon kokonaismaatalousalaksi 5,4 miljardia hehtaaria.

Tätä kirjoitustani Heikki Jokipii kommentoi Tuottava Maa Ry:n keskustelupalstalla seuraavasti: 

Näihin lukuihin on hyvä verrata erilaisia tietoja uutisissa ja poliittisessa keskustelussa.

Olemme täällä käyttäneet viljanviljelyalueen arviota 1,5 miljardia hehtaaria, Peuranpäällä on tieto, että se on 1,4 miljardia hehtaaria.

Tämä ”pieni” ero syntyy todennäköisesti omavaraistaloudesta ja kaskiviljelystä.

Tietoa maapallon viljanviljelyalasta ei ollut ihan helppo löytää mutta ruuantuotannon kokonaiskuvan hahmottamiseen riittää tieto, että ala on siinä 1,4 – 1,5 miljardin hehtaarin välillä.

Suurin osa maapallon maatalousmaasta erilaisten kotieläinten laidunmaata. Laidunmaata voidaan ottaa  viljanviljelyyn, jolloin kokonaismaatalousala ei kasva, mutta viljanviljelyn osuus kasvaa.

Oma lukunsa on sitten kokonaan uuden viljanviljelyalueen raivaaminen. Itse olen Brasilian matkoilla puhunut 100 miljoonan hehtaarin lisäyspotentiaalista.  Tätä arviota on käyttänyt lähinnä Semeaton porukka, kun olen asiasta heidän kanssa keskustellut.

Viljelymaan lisäys tapahtuisi ottamalla käyttöön Cerradoa eli savannialuetta. Cerradon pinta-ala Brasiliassa on noin 190 miljoonaa hehtaaria. Siitä yli puolet on helposti otettavissa viljelyyn.

Kun Cerradoa otetaan viljelyyn, tarvitaan kaksi traktoria ja vahvaa kettinkiä. Viljelyyn otettava alue ajetaan traktorit + ketjuyhdistelmällä kahteen kertaan. Toisella kertaa ketjua vedetään ikään kuin vastalakoon jolloin ketju kiskoo pusikon lopullisesti irti maasta. 

Videokuvaa Cerradon käyttöönotosta löytyy täältä

Pellervon kolumnistin lukujen lähteenä on FAO. Sen mukaan yli puolet Brasilian 851 kokonaispinta-alasta voitaisiin ottaa maatalouskäyttöön. Euroopassa tällaisia maita, jossa maatalouskäytössä on yli puolet kokonaisalasta, on esimerkiksi Tanska, Ukraina ja Unkari.  Ei se varmaan mahdotonta ole Brasiliassakaan. Brasilia on kaikin tavoin suurten lukujen ja suurten mahdollisuuksien maa. Täytyykin tutustua asiaan vähän tarkemmin.

Tilastotietoa eri maiden maatalousaloista löytyy täältä

Omia silmämääräisiä havaintoja tästä Brasilian valtavasta lisäyspotentiaalista ei itselläni juurikaan ole. Brasilian matkoilla olemme liikkuneet lähinnä peltoalueiden keskellä Etelä-Brasiliassa  jonka maatalousmaa on otettu viljelyskäyttöön jo 50 – 100 vuotta sitten.

Pari kertaa olemme käyneet Keski-Brasiliassa Mato Grossossa. Siellä kävimme kymmenien tuhansien hehtaarien tiloilla, joten maisema oli sielläkin pelkkää soijantuotannossa olevaa peltoa.  Lentomatkoilla Mato Grossoon Cuiaban ja Cambo Granden lentokenttien lähiympäristössä näkyi lähinnä laajoja lihakarjan laidunalueita.

Varsinaisia neitseellisiä Cerrado-alueita ei matkareiteillämme ole paljon ollut.

————————————-

Jos haluaa ostaa valmiin maatilan Brasiliasta niin ao. linkistä voi kysellä sopivia kohteita Mato Grossosta.

Kannattaa huomata, että tämä välittäjä ilmoittaa maatilojen hinnat dollareissa hehtaaria kohti. 

http://www.farmlandbrazil.com/

Maailma hehtaareiksi muutettuna

Maailman 6,8 miljardin ihmisen ruuantuotanto hoidetaan  5,4 miljardin hehtaarin maatalousalalla.

 Maailman ruuantuotannon isoa kokonaisuutta voidaan hahmottaa laskemalla asukaskohtaisia maatalousaloja.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelulla CIA:lla on netissä erinomainen julkinen tietopankki.  Kaivoin sieltä pinta-alatiedot, muutin ja pyöristelin ne neliökilometreistä hehtaareiksi.  

Koko maapallon pinta-ala meret mukaan lukien ihmistä kohden on  7,5 hehtaaria.  Maa-alaa on ihmistä kohden  2,2 hehtaaria. Maatalousmaata on 0,79 hehtaaria ja viljanviljelyalaa 0,20 hehtaaria henkeä kohti. 

Viljelijät ovat tottuneet puhumaan hehtaareista, maantieteilijät puhuvat enemmän neliökilometreistä.

Silloin kun puhutaan valtion tai kuntien pinta-aloista, neliökilometri on yleisempi pinta-alamitta. Yksi neliökilometri on 100 hehtaaria.

Suomen pinta-ala on hehtaareiksi muutettuna 33,8 miljoonaa hehtaaria. Pellon osuus on runsaat 2 miljoonaa hehtaaria. Metsää on 20 miljoonaa hehtaaria. Loput ovat pääasiassa suota. 

Vertaan itse maatalousasioissa Suomea Brasiliaan. Olen käynyt siellä työasioissa kahdeksan kertaa, joista viidellä kerralla mukanani on ollut suomalainen viljelijäryhmä.

Kotikuntani Tuusula on alaltaan 22 500 hehtaaria. Suurin maatila, missä olen suomalaisten viljelijöiden kanssa käynyt Brasiliassa, on pinta-alaltaan 40 000 hehtaaria.  Tämän tilan viljelijäperhe omistaa siis lähes kaksi kertaa Tuusulan kunnan kokoisen maatilan. 

Brasilian suurimman  maatilan pinta-ala on tietojeni mukaan 200 000 hehtaaria. Se on suunnilleen saman verran kuin Suomen vehnäviljelyala vuosittain.   Tämän Brasilian jättiläistilan pääkasvi on soija.

Jättiläistilat eivät kuitenkaan Brasilian koko kuva. Brasiliassa on miljoonia viljelijöitä, joiden muutamien hehtaarien pinta-ala riittää vain omaan kulutukseen.  Suurin osa vierailukohteidemme maatiloista on ollut muutaman sadan ja muutaman tuhannen hehtaarin välissä. Jättiläistiloilla olemme käyneet Keski-Brasiliassa Mato Grosson osavaltiossa.

Maapallon pinta-ala on 51 miljardia hehtaaria. Siitä vesipinta-alaa on 36 miljardia hehtaaria. Maa-ala on 15 miljardia hehtaaria, josta varsinaista maatalousmaata on  5,4 miljardia hehtaaria eli 36 %. 

Maatalousmaasta 1,4 miljardia hehtaaria on varsinaisesti viljanviljelyssä. Tärkeimmät viljelykasvit tällä 1400 miljoonan hehtaarin alalla ovat maissi, riisi ja vehnä.

 Suurin  osa  maatalousmaasta on erilaisten kotieläinten laidunmaata. Siitä osa on edelleen omavaraistalouden piirissä.  Siihen lasketaan metsästys, keräily ja kaskiviljely. Kaskiviljely ottaa edelleen ison osan viljelyalasta erityisesti sademetsäalueilla. Plantaasit, puutarhat ja välimeren alueen viljelyalat ovat oma erityisalueensa.

Suomessa on koko maa-alaa  6,37 hehtaaria, maatalousmaata on  0,38 hehtaaria ja viljanviljelyalaa 0,20 hehtaaria asukasta kohden.  Näillä luvuilla ollaan maailmantilastossa sijalla 38.

Runsaasti maapinta-alaa asukasta kohden on esimerkiksi Australialla, Kanadalla ja Venäjällä. Australialla maa-ala on 36,5 hehtaaria asukasta kohden.  Maatalousmaata  on suunnilleen samassa suhteessa kuten Suomessakin mutta siellä missä Australiassa on aavikkoa, on Suomessa metsää 

Eurooppalaisista maista vähän maapinta-alaa asukasta kohden on esimerkiksi  Alankomailla, Belgialla ja Britannialla. Briteillä on 0,4 hehtaaria maata ja 0,09 hehtaaria maatalousmaata asukasta kohden. 

Kaupunkivaltiot ovat sitten asia erikseen. Maailman toisiksi pienimmän valtion Monacon pinta-ala on vain 195 hehtaaria.  Tämä piti tarkistaa useammasta lähteestä mutta näin se on.  Monacossa ei oikein voi puhua hehtaareista vaan mieluummin neliöistä.  Asukkaita on 33 000. Asukasta kohden neliöitä on 59.

Suurin valtio pinta-alaltaan on naapurimme Venäjä. Pinta-alaa on 1700 miljoonaa hehtaaria eli 50 kertaa Suomen pinta-ala. Maatalousmaata on 122 miljoonaa hehtaaria.  Maatalousalan osuus koko alasta on samaa kokoluokkaa kuin Suomessakin.

Eurooppalaisia maita, jossa maatalousmaan osuus koko alasta on suuri, ovat esimerkiksi Ukraina, Tanska ja Unkari.  Ukrainan koko 60 miljoonan hehtaarin pinta-alasta maatalousmaata on 32 miljoonaa hehtaaria.    

Bruttokansantuoteella mitattuna Yhdysvallat on vielä toistaiseksi maailman suurin talousmahti.  Maa-ala on 982 miljoonaa hehtaaria, josta maatalousmaata  176 miljoonaa hehtaaria. Jokaista 307 miljoonaa  Yhdysvaltain asukasta kohti on maatalousmaata 0,57 hehtaaria. 

Vaikka tulevaisuudessa osa Yhdysvaltain maatalousmaasta olisikin energiantuotannossa, on heidän tilanteensa parempi kuin kiinalaisten. Ennusteen mukaan Kiinasta on tulossa suurin talousmahti, joten on hyvä tietää, miten tämän kasvavan mahtivaltion ruuantuotanto on hoidettu. 

Kiinassa on asukkaita  1 338 miljardia, maata 959 miljoonaa hehtaaria, josta maatalousmaata  on saman verran kuin Yhdysvalloissa eli 172 miljoonaa hehtaaria.  Asukasta kohti tämä tekee  0,12 hehtaaria.  Kiinassa on paljon viljelysmaata, joka on eroosiolle herkkää ja kuivuudelle altista.  Ei ole mikään ihme, että Kiina on ollut aktiivinen ostamaan tai vuokraamaan lisämaita Afrikasta. 

Vaurastumisen ansiosta Kiinan väkiluku kasvaa maltillisesti mutta uhkana on aavikoituminen. Maailmanpankin mukaan Kiinassa maa-alasta 69 miljoonaa hehtaaria uhkaa muuttua autiomaaksi. Kiinan aavikoituminen etenee 3 miljoonan hehtaarin vuosivauhtia.

Pääsyitä aavikoitumiseen ovat kuivuus, ilmaston lämpeneminen, metsien hakkuu, ylilaidunnus ja maata kuluttavat viljelymenetelmät. Ympärivuotisen kasvipeitteen puuttuessa eroosio nopeutuu ja alue aavikoituu. Tämä vähentää ruuantuotannon pinta-alaa. Jollain alueilla voi alueen väkiluku olla myös liian suuri maatalousmaan tuottopotentiaaliin nähden.

Vuonna 2050 väkiluvun ennustetaan olevan 9 miljardia. Peltoa ei raivata juurikaan lisää joten viljanviljelyala pienenee  0,15 hehtaariin maapallon asukasta kohden.  Viljelystä poistuva ala pienentää asukaskohtaista alaa vielä lisää.

Jotta kasvava väkimäärä saadaan ruokituksi, käytettävissä olevilta hehtaareilta täytyy saada enemmän irti.

Siinä riittää haastetta tuleviksi vuosikymmeniksi.

Linkit:

www.nationmaster.com        www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/