Suomen Suorakylvö Oy:n asiakaskartta

Kilpailijalla on messuilla nuppineulakartta missä näkyy mihin koneita on myyty.

Suomen Suorakylvö Oy:llä on nyt samanlainen mutta sähköisessä muodossa. Se on kaikkien katsottavissa yrityksen kotisivuilla.

Osin se on vielä kesken koska tietojen syöttäminen ottaa aikansa. Tällä hetkellä siellä olevat tiedot on palveluntoimittajan sinne syöttämät. Tarkistan sen vielä itse ja syötän puuttuvat tiedot. Jatkossa päivitän karttaa sitä mukaa kun asiakkaita tulee lisää. Erityisen hyviä tarjouksia täytyy pyrkiä laskemaan kartan aukkopaikkoihin.

Yrittäjä, jolla on laaja jälleenmyyjäverkosto, voi laittaa verkoston tiedot sinne yhteystietoineen. Ao. linkissä esimerkki vastaavasta palvelusta jossa klapikonetehtaan jälleenmyyjät on laitettu kartalle. www.agromaster.fi.

Itselläni on laitettu asiakkaat mutta niin ettei niitä voi tunnistaa. Palvelu heittää pallerot paikalleen vähän sinnepäin.  Pari asiakasta näyttää olevan Säkylän tienoilla keskellä järveä. Oikeat osoitteet olisivat Yläneellä ja Eurassa.

Koska Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, monen päämiehen maailman pohjoisin kone löytyy Suomesta. Maailman pohjoisin Semeato on tulossa Kainuuseen mutta nuppineula ei ole vielä kartalla.

Näissä ympyröissä liikutaan koko Suomen alueella. Viime viikolla menin yöjunalla Ouluun, sieltä junalla edelleen Kajaanin ja takaisin Ouluun vuokra-autolla ja siitä yöjunalla takaisin. Siitä tuli paikan päällä yksi kokonainen työpäivä jolloin kävin kahdella tilalla. Tällä reissulla pari yötä meni matkoihin makuuhytissä. Tehokasta ajankäyttöä, varsinkin kun junassa on helppo työskennellä tämän kannettavan kottaraispöntön kanssa.

Maailman pohjoisin Berthoud ruisku on Pohjois-Karjalassa Joensuun kulmilla. Delimben piensiemenkylvökoneita löytyy aika korkealta Suomesta. Pohjoisin Evers jankkuri on Kajaanin ja Oulun välissä. Lapin läänissä ei ole vielä yhtään konetta mutta odotellaan josko vaikka Tornijokilaaksosta otettaisiin yhteyttä.

Autolla ajan 500 km:n matkat mutta yli 500 km pätkille voi harkita jo junaakin. Toimisto on hyvin mobiili. Työasioita voi hoitaa nykyään melkein missä vain. 3G-verkko kantaa hyvin suurimmassa osassa Suomea joten sähköpostitse hoidettavat päämiesyhteydet hoituvat hyvin tien päältä.

Kaksi kauempaa tullutta asiakastani on tullut vastaavasti  katsomaan kylvökonetta lentäen Helsinki-Vantaalle, josta olen käynyt hakemassa heidät Jokelaan. Molemmat ostivat kylvökoneen, joten jos lentäen tullaan, ollaan tosimielellä liikkeellä.

Suorakylvökoneet ja kasvinsuojeluruiskut ovat tyypillisesti isoja investointeja joita hiotaan tarkkaan pöydän ääressä joko asiakkaan luona tai tai Jokelassa. Joskus varsinkin suorakylvökoneinvestointia kypsytellään  vuosia mutta on niitä mennyt myös hyvin nopealla päätöksenteolla.

Jankkuri-investointeja on sovittu puhelimessakin mutta sitäkin on hyvä pohtia pöydän ääressä. Jankkurilla kun voi tehdä paljon hyvää mutta kyllä sillä saa tehtyä myös vahinkoa jos sitä ei ole tarkkaan miettinyt. Jankkuriasiaan olen tehnyt paljon tekstiä, kuvia ja videoita, josta pääsee aika hyvin kartalle asiasta.

Ajo-opastimet ja piensiemenkylvökoneet menee useimmiten puhelinkeskustelun perusteella. Muilla koneilla tämä vaihtelee.

Ajo-opastimiin olen tehnyt juuri kolme blogitekstiä runsaiden kuvien kera. Siitä saa hyvän perusopastuksen asiaan.

Yleisesti ottaen konekauppa viljelijöiden kanssa on hyvin suoraviivaista toimintaa.

Lopullinen päättäjä istuu aina pöydän tai puhelimen päässä.

Näissä ympyröissä ei ole rasitteena hierarkioita tai organisaatioita kuten muualla yritysmaailmassa.

Linkki asiakaskarttaan www.suomensuorakylvo.fi sivulla

Tässä näkyy miten tähänastisten asiakkaiden maatilat sijoittuvat Suomessa.

Lähemmäksi zoomaamalla paikkakunnat alkavat erottua

Ajo-opastin osa 3 / käyttö

Tässä kuvasarjan muodossa muutamia juttuja ajo-opastimen käytöstä. Erilaisista lisäominaisuuksista täytyy kirjoittaa myöhemmin mutta tällä pääsee uudet käyttäjät alkuun.

Opastin on kiinnitetty, asetukset on valmiina, on aika ajaa pellolle.

Ensin virta päälle...

... sitten New Job kuvakkeesta sisään.

Ensin tämän näppäimen takaa valitaan minkälaista ajolinjaa tehdään.

Ajolinjavaihtoehdot: Suora A-B ohjaus, mutkitteleva A-B ohjaus, ympyräohjaus, ohjaus edellisen ajolinjan mukaan, ohjaus joka toiseen tai ohjaus ei ole päällä.

Tästä se alkaa. Painetaan päisteessä A ja aloitetaan ensimmäisen ajolinjan teko. Tässä tapauksessa on valittu suoran linjan A-B ohjaus

Kun merkki A on painettu, syttyy merkki B. Suoran linjan ajo merkkiä B kohti voidaan aloittaa.

Ajetaan merkkiä B kohti

Tullaan päisteeseen. Suora linja on vedetty. Painetaan merkkiä B.

Merkki B painettu. Opastin linjoittaa lohkon.

Traktori voidaan kääntää uudelle linjalle. Ylänäytön mukaan pitää ohjata 5,9 metriä vasemmalle.

Ajolinjan teko vielä uudestaan mutta päivänvalossa.

Teejet Matrix 840G:n näyttö on kooltaan kuin pieni televisio. Sitä osaa arvostaa jos sitä tuijottaa pitkiä päiviä ja osin vielä yöaikaan.

Suora lohkon sivu, suora A-B ajolinja valittuna

Ensimmäinen suora linja on vedetty. Tässä ajetaan linjaa pitkin toista kierrosta. Ylänäytön mukaan ajetaan 20 cm päällekkäin. Led-valo näyttää samaa.

Ajamaton on vihreällä, kertaalleen ajettu sinisellä ja kahteen kertaan ajo punaisella.

4 ha lohko kerran kierrettynä ja suora sivu toiseen kertaan ajettuna.

9 ha lohko kertaalleen kierrettynä. Pinta-alaa tuli 15 m ruiskulla 2,44 ha.

Tällä lohkolla ei ole yhtään tasaista sivua. Erityisesti tämän muotoisilla lohkoilla ajo-opastin pääsee oikeuksiinsa. Opastimen avulla tämän saa ruiskutettua tarkasti vaikka olisi pimeää.

Tässä on ajettu kierros ympäri ja vasta sitten määrätän ajolinjan muoto. Tähän valitaan mutkitteleva ajolinja.

Ilta hämärtää mutta uutta satsia tehdään.

Agropointin aineilla mennään.

Syksyn pimeys tulee aikaisin. Vesisadetta on luvattu seuraavasta päivästä viikko eteenpäin mutta opastimen avulla saadaan viimeinenkin hankalan muotoinen lohko tehtyä vaikka aurinko on jo häipynyt aikaa sitten.

Ohjeet löytyy perinteiselläkin tavalla. Tässä pikaohje suomeksi.

Kotimurteella myös kaiken kattava käyttöohjekirja.

Ajo-opastin osa 2 / asetukset

Tässä helppo pikaopas ajo-opastimen käyttöönoton asetuksista.

Antennin korkeuden mittaaminen maasta ja puomiston etäisyyden mittaaminen antenniin vie hetken, ainakin jos mitta on hukassa mutta varsinaisten asetusnumeroiden syöttäminen kestää vain muutaman minuutin.

Näytön kirkkautta yms.. voi aina säädellä mutta näillä pikaoppaan tiedoilla opastimen voi ottaa nopeasti käyttöön.

Myöhemmin voidaan palata ajo-opastimiin joissa on ruiskun lohkoautomatiikka.

Ajo-opastin asetukset / pika-opas:

Teejet Matrix Pro 840G

Alhaalla keskellä on työkaluvalikon kuvake.

New Job tai Start Job kohdista ei tarvitse vielä välittää vaan ensin mennään alaosan työkalukuvaketta koskettamalla sisään asetuksiin.

Ensin Vehicle kohdasta sisään.

Neljä muokattavaa kohtaa. Tässä JD 6340 traktori ja nostolaiteruisku. Ylin - valitaan traktorin normaali etupyöräohjaus. Toiseksi ylin - laitetaan antennin korkeus maasta, toiseksi alin - ruisku traktorin takana, alin - ruiskun puomiston etäisyys antennista.

Sen jälkeen paluunuolella takaisin pääasetusvalikkoon ja Implement kohdasta sisään

Jos 15 m ruiskulla haluaa käyttää 15 cm:n päällekkäisvaraa, asetukset tehdään kuvan mukaisesti.

Jos opastimessa on kamera, kuvan voi testata mutta muuten opastimen kanssa voi ajella pellolle.

Ajo-opastin osa 1 / kiinnitysjuttuja

Ajo-opastimet ovat olleet vuoden verran valikoimissa mukana. Niitä on meidänkin kautta myyty yllättävän hyvin, vaikka Suomen Suorakylvö Oy ei ole varsinaisesti tullut tunnetuksi minään ajo-opastinten erikoisliikkeenä.

Opastinten toimitusajat venähtivät viime keväällä pitkiksi. Teejetin mukaan myynti oli heillä huomattavasti parempaa mihin he olivat varautuneet. Itse en osannut ottaa niitä yhtään valmiiksi hyllyyn, kun ei ollut oikein kokemusta, mitä malleja kysytään. Myydyt opastimet ovat lähes kaikki menneet viljelijöille tehtaalta tilattuna.

Seuraavalle keväälle on opastinasioihin varauduttu jo paljon paremmin. Itselläni on nyt myös näppituntuma siitä, minkälaisia opastimia kysytään, joten jos niitä seuraavalle kaudelle uskaltaisi jo tilata vähän vaikka omaan varastoon.

Opastinten hinnat ovat tulleet alas ja muutenkin se alkaa olla jo joka tilan peruskapistus. Osa viljelijöistä on jo jättänyt ruiskutusurienkin tekemisen kokonaan pois ja ruiskuttaa pelkästään opastimen avulla.

Itse pidän pidän hyvänä, jos saan saan kaivettua netistä helposti tietoa eri hankintoja varten. Helposti tarkoittaa monesti infoa jossa on myös paljon kuvia ja mahdollisesti videoita.

Pitkiä tekstejä ei oikein aina jaksa lukea mutta nettiin saa helposti ladattua kuvia niin paljon kuin on tarvis. Jos kuvia ja videoita on paljon, niin pääsee äkkiä jyvälle eri koneiden ja laitteiden ominaisuuksista ihan pieniä yksityiskohtia myöten.

Olkoon tässä näistä yksityiskohdista esimerkkinä vaikka kuvia ajo-opastimen kiinnityksestä omaan traktoriini.

Tästä ajo-opastimen kiinnitys alkaa. Ensin ikkunan puhdistus, sitten imukuppi ikkunaan kiinni.

Imukuppi on kiinni kun punainen viiva on pumpattu sisään.

Nupin voi kiinnittää myös etupalkkiin ilman imukuppia mutta pidän tätä kohtaa parempana. Silloin opastin on juuri sopivasti käden ulottuvilla. Sitä kun joutuu kuitenkin ajon aikana näpelöimään, on parempi ettei sitä tarvitse kurkotella.

Tällä varrella opastin hienosäädetään sopivaan kohtaan ja kulmaan.

Vasemmalle tulee virtajohto, keskelle mahdollinen kamerajohto, oikealle maalaustoiminnon on/off kytkin ja ylhäälle oikealle antennijohdon liitin.

Omassa käytössäni imukuppi on pitänyt hyvin. Toisaalta tiedän, että jos opastimen rikkoutuneen näyttöruudun joutuu korjauttamaan, se maksaa maltaita. Tippumisen varalta tässä on turvalanka.

Johdot on hyvä laittaa siististi. Tässä yksi vaihtoehto.

Opastimen antenni pysyy katolla magneetilla. Jos katto ei ole metallia, pitää sinne kiinnittää metallilevy. Kattoa ei mielellään poraile, joten levy on hyvä liimata.

Teejet Matrixissa on tehokas RXA-30 antenni. Omilla metsien ympäröimillä pelloilla antennin teho on riittänyt hyvin.

Teejetin kamera on helppo kiinnittää antennin jalustaan. Antenni kuuluu kiinnittää ohjaamon katon etuosaan. Etuakselin yläpuolella konepellin päällä antenni ei toimi optimaalisesti

Maajussin toimisto - kylvötietokone Teejet IntelliTram, GPS-opastin Teejet Matrix 840G ja ruiskutustietokone Berthoud DP Tronic

Jankkuri / maankuohkeutusvideo Juupajoelta 10.9.2011

Alla videopätkä Juupajoen jankkuroinnista.

Siinä näkyy kuinka hydraulilaukasimia koetellaan tien vieren vanhan rakennuspaikan kohdalla.

Ajoittain videolla jankkuria vedetään nopeudella 15 km/h jolloin jäljestä tulee hyvin karkea.

Renkaiden välistä kuvatusta lähikuvasta näkee kuin laajalta leveydeltä piikki nostattaa eli kuohkeuttaa maata.

————————————-

Maan on perintesesti kuohkeutettu kääntämällä eli kyntämällä se 25 cm:n syvyydestä.  Samalla voi - erityisesti hyvin märkinä syksyinä – traktorin renkaan luiston takia muodustua tiivistä kyntöanturaa joka ei läpäise vettä eikä kasvin juuria.

Tätä voi korjailla 35 cm:n jankkuroinilla jolla saadaan kyntöantura rikottua. Tämä on yleistä Eversin kotimaassa Hollannissa. Ensin jankkuroidaan ja sitten kynnetään.

Suorakylväjät voivat tehdä maan kuohkeutuksen jankkurin avulla maata kääntämättä.  Suorakylvössä pinnalle vuosien myötä kertynyt orgaaninen aines on arvokasta. Sitä ei kannata mennä hukuttamaan 25 cm:n syvyyteen.

Suorakylväjät  pääsevät kyntöanturasta ajan myötä eroon mutta aloitusvaiheen suorakylväjät voivat tehdä sen jankkurin avulla kerta-ajolla.

Jos kuohkeutuksen jälkeen peltoon kylvetään joku paalujuurinen kasvi esim rypsi ja rapsi, juuristo kasvaa nopeasti syvälle. Samalla maan rakenteesta tulee kuohkea, ja vettä ja juuristoa hyvin läpäisevä.

Jankkuroinnin jälkeisellä syväjuurisella kasvilla maan rakenne myös sitoutuu paalujurisen kasvin ympärille, jolloin rakenne on eheä ja koneita hyvin kantava.

Jankkuroinnista tullaan kirjoittamaan eri tahoilla vielä moneen kertaan.

Oikeaoppisella jankkuroinnilla yks sun toinen viljelijä tulee napsimman entisiltä ongelmalohkoilta 1-3 tonnia parempia satoja. Samalla maan rakenne tulee pysyvästi terveeksi.

Evers Juupajoki

►

Direktsåmaskin / suorakylvökoneen esittely Närpiössä

Alla kuvasarjaa Närpiön kyntökilpailuista. Mukana tietenkin kontrastia antamassa Semeato suorakylvökone.

Koneviestin viiden vuoden suorakylvökokeen tulokset herättivät täällä ihmetystä. KV:n kokeissa suorakylväen on saatu keskimäärin 20 % paremmat sadot. Näitä lukuja ihmeteltiin koneen vieressä.

Öljyn hinnan nousun seuraukset tunnetaan täällä konkreettisesti. Kasvihuoneet tuovat alueelle paljon työtä ja toimeentuloa. Kallistunut öljy kirpaisee ikävästi monia kasvihuoneyrittäjiä.

Osa on siirtynyt erilaisiin bioenergiapohjaisiin vaihtoehtoihin mutta eivät nekään ole mitään halpoja investointeja. Siinä saa jonkun tomaatin myydä että uusi lämpökeskus tulee maksetuksi.

Moni paikallinen viljelijä jäi miettimään, kannattaako sitä öljyä pellollakaan polttaa taivaalle jos suorakylväenkin voi tuottaa hyviä satoja.

Suorakylvö herätti selvästi kiinnostusta Etelä-Närpiössä. Semeaton koneita on täällä rannikkoseudulla jo vahva kanta. Semeato-viljelijöitä löytyy Pohjois-Närpiöstä – Maalahdesta – Mustasaaresta ja Uusikaarlepyystä. Samaan suuntaan mennään täällä Närpiön eteläosissa.

Valtra, Fendt, Zetor ja Case olivat samassa esittelyrivissä Semeaton kanssa

Kyntökilpailijat lähtöruudussa

Kynnön ja suorakylvön välimuodotkin oli esittelyssä

Sture Nyman esittelee konetta

Suorakylvön spesialistin pitäisi olla täällä - specialist på direktsådd

Tällä koneella suorakylvetään ensi keväänä Pohjanmaan lakeuksia

Kyntökilpailun tulokset - 15 osanottajaa

Närpes 4H tarjoili lihakeittoa

Tomaattitehtaita oli joka puolella - yli puolet Suomen tomaateista tulee täältä

Direktsådd I Närpes 17.9.2011 klo 10-16

Joka syksy pitää olla ainakin yksissä kyntökilpailuissa mukana. Viime vuonna suorakylvökoneet oli SM-kynnöissä Mäntsälässä. Tänä vuonna mennään kyntökisoihin ruotsinkieliselle Pohjanmaalle Närpiöön.

Semeato suorakylväjistäkin löytyy kilpakynnön harrastajia. Kotipellot suorakylvetään Semeatolla mutta kisoissa käydään tekemässä nättiä viilua.

Juniorisarjan kyntökilpailut ovat osoitteessa Kyrkvägen 23, Närpiö.

Semeato TD Tronic suorakylvökone on samassa yhteydessä esittelyssä Valtran osaston vieressä.

Paikallisella murteella Semeaton esittelyä hoitaa Sture Nyman. Oma ruotsinkielentaitoni riittää lähinnä avustaviin tehtäviin.

Jokelasta on matkaa kisoihin 371 km, ajoaikaa on 4 h 36 min.

Herätys on klo 4.20, klo 5.20 startti Jokelasta. Perillä pitäisi olla silloin klo 10.00.

Jotta saisi matka-ajankin käytettyä hyödyksi, täytyy vähän kerrata ruotsinkielenopetus DVD-levyjä.

Tuleville uusille suorakylväjille on ainakin yritettävä puhua asiakkaan äidinkielellä.

 

 

 

 

 

Pellon tiivistyminen / jankkurointia Juupajoella 10.9.2011

Juupajoella oli teemana maankuohkeutus Evers jankkurilla.

Edellisenä päivänä oli satanut vajaat 20 mm ja koko edeltävävä viikko oli mennyt samoissa merkeissä. Jankkurointipäivänä oli kuitenkin kuivaa joten työ sujui ja jälki oli hyvää.

Jankkuroinnissa on oleellista mikä on kosteus jankkurointisyvyydessä. Jos kesä on ollut kuiva tai normaali, saa jonkun aikaa sataa,  että koko jankkurointisyvyys muuttuu liian kosteaksi. Sen kyllä heti ajaessa huomaa, murustuuko maa sopivasti vai pitääkä äkkiä häipyä pellolta.

Jankkuroinnissa on myös luontainen estomekanismi, mikä estää liian märässä jankkuroinnin. Jos pintä on märkä, painavankin traktorin pyörään tulee luistoa ja kone pysähtyy siihen. Ei mene eteenpäin vaikka haluaisi, renkaassa kun täytyy olla pitoa.

Ruotsalaiset maatalouskoneiden markkinointigurut ovat keksineet kylvökoneiden kylvösyvyyden säädölle nimen – Auto Check Control.  Semeatossa se on nimellä – kylvösyvyyspyörä.

Samat gurut olisivat varmaan keksineet jankkurin pysäytysmekanismille nimen  – Natural Auto Stop Control.  Toi onkin aika hyvä idea. Täytyykin laittaa siitä viestiä Suomen Suorakylvö Oy:n markkinointiosastolle. Siitä saisi vielä näpäkän lyhenteenkin – NASC.

Jankkuroinnista puhuttaessa monet muistelevat 70-luvun kokeiluja kun telaketjutraktorilla vedettiin vahvasti ottavaa jankkurin piikkiä 70 cm syvyydessä. Onkohan ne pellot vielä tänäkään päivänä puimuria kantavia. Näistä virheistä voi ottaa opiksi.

Jankkuroinnissa on hyvin oleellista pystypiikki joka ei sekoita maakerroksia keskenään eikä käsittele maata liian voimakkaasti. Sillä saadaan kaikki maankuohkeutuksen hyödyt mutta ei tehdä vahinkoa maan luontaiselle rakenteelle.

Jankkurointi voi olla voimalaji mutta kyllä se vaatii myös tiukkaa harkintaa, minkälaisella piikillä peltoa käsitellään. Siinä ei kannata ottaa liian voimakkaan käsittelyn riskejä.

Juupajoella kokeiltavana olleen jankkurin omistaa Seppo Teränen Askolasta ( 0500 559 969 ).

Maahantuojana vuokrailen samaa konetta itselleni erilaisiin esittelytilaisuuksiin.

Tämä jankkuri on nyt täällä Jokelassa joten joku nopea voi vuokrata sen kokeiltavaksi. ( 040 502 1464 )

Lasku tulee Askolasta. Vuorokausihinta on 375 + alv.  Urakointi taksa näille koneille on 65 euroa tunti + alv.

Jos pelto on jo koko mitalta kastunut, asia kannattaa unohtaa mutta jos on poutaa ja jankkurointisyvyydessä maa vielä murustuu, sitä voi kokeilla.

Tehtaalta Hollannista näitä saa  3- 4 viikon toimitusajalla joten lokakuussakin vielä ehtii kokeilla. Säävarauksella tietenkin, niin kuin aina näissä maataloushommissa.

Alla kuvasarjaa Juupajoelta. Video tulee myöhemmin.

Suomessa Eversin myydyin jankkuri on kolmipiikkinen hydraulilaukasinmalli WBGH-3.

Evers esitteen mukaan WBGH-3:n tehontarve alkaa 115 hv:sta. Tässä mennään vähän isommalla.

Oikeaoppinen nurmen jankkurointijälki.

Jos traktorissa on riittävästi painoa niin pyörä ei luista ja jälki pysyy siistinä

Leikkaava etukiekko ja pystypiikki tekevät siistin jäljen. Pellon kantavuus pysyy samana kuin ennen jankkurointia.

Siinä missä tieltä käännytään pellolle, on tiivein paikka. Jankkuroinnin jälkeen juuret saavat pitkästä aikaa kunnolla happea.

Jos ei koko peltoa viitsi jankkuroida, niin ainakin päisteet kannattaa käydä läpi. Tässä oli vielä vanhaa rakennuspohjaa niin hydraulilaukasimetkin tuli testattua toimiviksi.

Kyllä isokin polle puhisee jos on päisteessä tiukka paikka.

Iso Valtra T 180 vetää tarvittaessa 15 km/h. Jälki on sitten karkea kuten kuvan vasemmassa reunassa. Oikeassa reunassa vauhti on ollut 5 km/h ja jälki on siisti. Suorakylväjät ja säilörehun tekijät arvostavat siistiä työjälkeä. Maan mururakenteenkin kannalta oikean puolen jälki on parempi. Nopeussuositus siis 5 km/h.

Itsenäinen jyräpyörästö tasaa pinnan ja säätää työsyvyyden.

Ainoa oikea piikkimalli jankkurointiin on pystypiikki. Se kuohkeuttaa maata riittävästi jotta juuristo saa happea ja vesi pääsee salaojiin. Pystypiikki ei kuitenkaan sekoita maakerroksia joilloin maan kantavuus säilyy.

Juupajoen pelloilla vedeltiin 40 cm syvyyteen. Kyntöanturan rikkomiseen riittää 35 cm:n syvyys.

Maisemat on Juupajoella komeat.

Metsänreunan päiste oli pinnalta niljakas mutta pinnan alta kosteus oli sopiva. Työjälki pysyi hyvänä.

Sängen jankkurointiakin päästiin kokeilemaan

Jankkurointikierros päätyi takaisin Jokelaan

Jankkurin voi vuokrata kokeiltavaksi minnepäin Suomea haluaa. Hydraulilaukasin Evers WBGH-3 painaa 1100 kg joten siitä voi laskea riittääkö oman auton peräkärryn jarrullinen kokonaispainopaino tämän hakemiseen. Esim Volkkari Passat saa vetää jarrullista peräkärryä kokonaispainoltaan 1400 kg. Isot maasturit ( Land Cruiser, Pajero jne.. ) voivat vetää 3500 kg:n kokonaispainoa.

Jos isoa maasturia tai pakettiautoa ja sopivaa lavettia ei löydy, jankkurin siirtoon voi auton vuokrata täältä. Hinta 100 eur / vrk sis alv + polttoaine.

Suorakylvö ja härkäpapu 2011 / kuvasarjaa elokuun alusta

Loimaan suorakylvökokeen härkäpavut on puitu 5.9 eli neljä kuukautta siitä kun kylvöt tehtiin.

Loimaan miesten mukaan siellä on satanut vettä kesän aikana 350 mm. Niistä joku rajumpi kuuro pisti härkäpavut nurin jo heinäkuussa.

Ennen puintipäivää osui onneksi pari poutapäivää jotta ne saatiin kohtuudella puitua.

Tuloksista en tiedä, Koneviesti kertoo ne aikanaan.

Kävin itse ruudulla 5.8, josta alla kuvasarjaa:

Lakoontumisen määrässä eri ruutujen välillä ei ollut suuria eroja. Kaikki olivat samanlailla nurin.

Semeaton ruutu 5.8

Raju sade oli pistänyt varretkin osin poikki

Semeaton lohko ladon kulmalta

Tästä lakanasta päätellen lohkoja kuvataan myös ilmasta.

Semeaton lohko tieltä kuvattuna

Maankuohkeuttajaretiisi / nyt olis tavaraa tarjolla

Kirjoitin aikaisemmin maankuohkeuttajaretiisistä tähän malliin:

———————-

Jenkkiviljelijät kuohkeuttavat suorakylvössä olevia savimaita tietyllä retiisilajikkeella.

Lajike kylvetään heti puinnin jälkeen jolloin sillä on 1 – 2 kk aikaa kasvaa ennen kuin pakkaset tulee. Siinä ajassa se ehtii kasvattaa voimakkaan paalujuuren joten sillä hyvä tehokas maankuohkeutusvaikutus. Voimakas juuri voi kasvaa 25 – 30 cm pitkäksi. Pakkasten tultua retiisi kuolee.

Jos kirjoittaa Googlen kuvahakuun hakusanaksi tillage radish, niin tulee hyviä kuvia tästä retiisilajikkeesta. Tillage on suomeksi muokkaus ja radish retiisi. Google hakusana tillage radish antaa paljon englanninkielistä infoa asiasta.

Kotisivuston www.tillageradish.com takana on yritys jonka maankuohkeuttajaretiisejä tulee erä Suomeen kesällä.

——————————

Retiisiä on nyt saatavilla Suomesta. Nyt on myös aika kylvää retiisit jotta  ne ehtivät kuohkeuttaa maata ennen pakkasten tuloa.

Pussin hinta on 125 euroa + alv + toimituskulut. Hehtaaritarve on 8- 9 kg. Pussin koko on 22,68 kg.

Mikko Uotila Punkalaitumelta ( 050 545 3164 ) on yhteyshenkilö retiisitilausasioissa.