Vehnän hinta / taustainfoa maailmalta

Jotta voi  haarukoida vehnän hintanäkymiä, on hyvä hallita maailmanlaajuinen kokonaiskuva vehnän tuotannosta ja viennistä.

Tämän hetken vehnään liittyvissä uutisissa puhutaan Ukrainan syysvehnien talvituhoista, Marokon vehnien kuivuusongelmista tai Venäjän vehnän vientiveroista.

Taustainfo maailman viljelyaloista, viennistä ja tuonnista helpottaa tämänkaltaisten uutisten vaikutusten arviointia vehnän hintaan.

Jos puolet Suomen syysvehnäalasta tuhoutuisi, Matifin myllyvehnäfutuureissa ei näkyisi mitään. Jos Ukrainan viljelyaloilla tapahtuu vastaavaa, sillä on jo vaikutusta.

Tässä pienellä nettisurffailukierroksella vehnästä kerättyä taustainfoa:

International Grains Councilin sivulta löytyy ao. ennuste ( 19.1.2012 )

Kauden 2011/2012 maailman vehnäntuotannon tilanne:

Tuotanto 690 milj. tonnia

Vienti 135 milj. tonnia

Kysyntä 681 milj. tonnia

Varastossa 204 milj. tonnia

Kysyntä on kasvanut väkiluvun kasvun myötä joka vuosi. Tuotanto on tämänhetkisen ennusteen mukaan vain hiemen kysyntää suurempi.

Vuosina 2007 ja 2008 viljan kysyntä oli tuotantoa suurempi ja varastotilannekin oli huonoista sadoista johtuen matala. Kuivuus ja tulvat pienensivät vehnäsatoja monilla päätuotantoalueilla.  Samaan aikaan öljyn hinta nousi ennätyskorkealle. Tällöin maissin tislaaminen etanoliksi muuttui hyvin kannnattavaksi. Maissiala lisääntyi ja vehnäala pienentyi.

Maataloustuotteet, kuten vehnä, ovat välttämättömyyshyödykkeitä. Ilman ei voi olla, joka päivä pitää syödä. Jos ostajilta näyttää vehnä loppuvan kesken, hinta nousee äkkiä.

Vehnän kysynnän, tarjonnan ja varastotilanteen arvioiminen ei ole rakettitiedettä. Vehnän ostajat ja myyjät voivat suojautua hintojen muutoksilta esim futuureilla. Lisäjyrkkyyttä hintojen vaihteluun voivat tuoda spekulantit, jokta hyödyntävät nopeita vaihteluita lyhytaikaisessa kaupankäynnissä.

Maataloushyödykkeissä mennään säiden mukaan. Pari huonoa vuotta pienentää äkkiä varastotilanteen matalalle tasolle. Jos tällä hetkellä tuotanto on vain hieman kysyntää suurempi, ei tasapainotilanteen ylläpitäminen salli tuotannossa suuria notkahduksia.

Uutisista tulee tietoja eri maiden sää- ja satonäkymistä. Jotta uutiskynnys ylittyy, pitää maalla olla merkitystä vehnän tuotantoon tai vientiin.

Viime viikolla oli uutisissa tietoa Marokon kuivuusongelmista vehnäntuotannossa. Marokko on maailman 20:n suurimman vehnäntuottajan joukossa. Samoin Marokko on maailman kymmenen suurimman vehnän maahantuojan joukossa.

Afrikkalainen Marokko ei paljon talousuutisissa paistattele mutta vehnän hintoihin maalla voi olla vaikutusta. Marokon 32 miljoonan ihmisen ruokkimiseen tarvitaan koko oman maan vehnäntuotanto ja vielä paljon tuotua vehnää siihen päälle. Esim 2008/2009 kaudella Marokkoon tuotiin 4 miljoonaa tonnia vehnää. Vähän pyöristellen se on saman  verran kuin Suomen koko viljantuotanto.

FAO:n tilastoista voi poimia maakohtaisia lukuja vehnän tuottajista:

Kiina ja Intia ovat maailman suurimmat vehnät tuottajat, Kiinassa vuonna 2009 tuotettin 115 milj. ja Intiassa 80 milj. tonnia vehnää. Kumpaakaan maata ei näy vehnän vienti- tai tai tuontitilastojen kärkisijoilla joten maiden oma vehnän tuotanto on kulutuksen mukaisessa tasapainossa.

Muita suuria vehnän tuottajia vuonna 2009:

USA 60 milj. tonnia

Venäjä 60 milj. tonnia

Ranska 38 milj. tonnia

Kanada 26 milj. tonnia

Saksa 25 milj. tonnia

Pakistan 24 milj. tonnia

Australia 21 milj. tonnia

Turkki 20 milj. tonnia

Ukraina 20 milj. tonnia

Kazakstan 17 milj. tonnia

Iso Britannia 14 milj. tonnia

Puola 10 milj. tonnia

Argentiina 9 milj. tonnia

Egybti 8 milj. tonnia

Marokko 6 milj. tonnia

Maailman vehnänviljelyala on noin 220 miljoonaa hehtaaria.  Jostain FAO:n tilastosta jäi mieleen maailmanlaajuinen 3,1 tonnin keskisato. Keskisato EU-maissa; Ranskassa, Saksassa ja Isossa Britanniassa on maailman huippua noin 7 tonnin paikkeilla. Nämä kolme EU-maata tuottavat enemmän kuin USA ja todennäköisesti huomattavasti pienemmällä pinta-alalla.

IGC:n ennusteen mukaan kauden 2011/2012 vehnän tuotanto 0n 690 milj. tonnia. Jos se kerrotaan 200 € / tonni hinnalla, saadaan koko tuotannon arvoksi 138 miljardia euroja. Vähän pyöristellen maailman vehnän tuotannon arvo on  kolme kertaa Suomen valtion budjetin verran.

Maailman vehnästä menee vientiin noin 20 % eli 135 milj. tonnia. Rahaksi muutettuna se tekee 26 miljardia euroa. Jos se muutetaan keskikokoisiksi 30 000 tonnin laivoiksi niin vehnänvienti on 4 500 laivallista.

Suurimmat vehnän viejät 2008/2009:

USA 26 milj tonnia

Venäjä 18 milj. tonnia

Kanada 18 milj. tonnia

Australia 13 milj. tonnia

Ukraina 12 milj. tonnia

Argentiina 8 milj. tonnia

Kazakstan 5 milj. tonnia

Suomen vehnäala 2011 oli 254 000 hehtaaria. Keskisato oli 3,85 tonnia eli kokonaissato oli vajaa 1 miljoonaa tonnia.

Rahaksi muutettuna Suomen vehnäsato  3.2.2012 Matif myllyvehnähinnalla  ( 217,5 € / tonnia ) on 217,5 miljoonaa euroa. Tästä sadosta vientiin menee 0,3 milj. tonnia.  Viennin arvo samalla hinnalla laskien 65 milj. euroa.

Todelliset myllyvehnän hinnat Suomessa pyörii tällä hetkellä 170 €:n paikkeilla.

Suurimmat vehnän tuojat 2008/2009:

Egybti 8,5 milj. tonnia

Iran 8,5 milj. tonnia

Brasilia 6,5 milj. tonnia

Algeria 5,6 milj. tonnia

Japani 5,5 milj. tonnia

Indonesia 5,3 milj. tonnia

Marokko 4,0 milj. tonnia

Irak 3,7 milj. tonnia

Nigeria 3,5 milj. tonnia

Alla olevassa kuvassa on hyvä tiivistelmä maailman viljan tuonnista ja viennistä.

Euroopassa näkyy vehnän hallitseva osuus. USA:ssa merkittävin on maissi. Maissi on maailman tärkein viljelykasvi, vehnä on toiseksi tärkein.

Maailman viljan tuonti ja vienti

120 ha:n suorakylvötilalla 20 000 € suuremmat viljan myyntitulot kuin vastaavalla 120 ha:n kyntötilalla

Vastaavasti 60 ha:n suorakylvötilalla myyntitulot ovat 10 000 € suuremmat kuin samankokoisella 60 ha:n kyntötilalla.

Näihin tuloksiin päädyin, kun pyörittelin Excelissä Koneviestin suorakylvökokeiden tuloksia vuosilta 2006 – 2011.

Tässä kokeessa suorakylvön viljasadot ovat olleet keskimäärin noin 900 kg/ha paremmat kuin kuin sadot kyntölohkolta. Rypsillä satoero oli 200 kg/ha suorakylvön hyväksi, härkäpavulla peräti 1 200 kg/ha. Vehnää on kokeessa ollut kahtena vuonna, keskiarvona sato oli 775 kg/ha parempi kuin kuin kyntöruudulla.

Kun vajaan tonnin viljasatoeron kertoo omalla viljelypinta-alallaan ja muuttaa sen vielä euroiksi, alkaa silmissä vilkkua äkkiä isoja lukuja.  Tuloksista voi tehdä karkean loppupäätelmän niin, että 120 ha:n tila lisää omaan keskimääräiseen maataloustuloonsa 20 000 €.  Vastaavasti 60 ha:n tila saa tuntumaa euroihin, jos lisää maataloustuloonsa  10 000 €.

Nämä luvut ovat kuitenkin vasta myyntituloja. Jotta laskelma olisi todellinen, pitäisi siinä huomioida vielä suorakylvön pienemmät kulut; työtunteja vähemmän, polttoainetta vähemmän, pienemmät konekulut, suorakylvön parempi ympäristötuki jne….

Kymmenessä vuodessa edellisen laskelman lisämyyntitulo tekee 120 ha:n tilalla 200 000 € ja 60 ha:n tilalla 100 000 €.

Katteesta tai maataloustulosta ei ole näissä laskelmissa puhuttu vielä mitään.

Alla kuvasarjaa mistä luvut on otettu sekä esimerkkilaskelmat taulukkomuodossa. Kaikilla viljoilla käytin hintana 175 € / tonni.

Blogin laskelmassa on käytetty Semeaton lukuja. Myös muilla konemerkeillä on saavutettu hyviä tuloksia.

Taulukossa laskelma 60 ha:n tilalta

Taulukossa laskelma 120 ha:n tilalta

Koneviesti / Loimaan suorakylvökokeen 2011 tulokset

Perjantaina 9.12.2011 ilmestyi Koneviesti numero 17. Siinä oli Loimaan suorakylvökokeiden tulokset viime kesän kylvöistä. Koekasvina oli härkäpapu.

Paras tulos oli Junkkarilla 3150 kg/ha, toiseksi paras oli Semeato 2 500 kg/ha, kolmas VM 2 300 kg/ha, neljäs Väderstad 2 100 kg/ha jne…..

Kaikkein huonoin tulos tuli kyntämällä, lautasmuokkaamalla tai kultivoimalla. Muokaten tai kyntäen satotasot olivat välillä 1250 – 1400 kg/ha.

Koeruutuja oli yhteensä 16.

Ao. linkin takana on Koneviestin sivu jossa lisää infoa aiheesta.

Semeaton kuvatekstissa lukee että koekylvössä Semeaton edessä olevan pienen veturin renkaat sutivat.  Niin tais ollakin,  siihen asti ennenkuin muistin laittaa nelivedon päälle.

http://www.koneviesti.fi/lisamateriaali/fi_FI/suorakylvo/

Heinäkuun ukkosmyrsky vei kasvustot nurin. Kuvassa Semeaton ruutu.

Ennätysatohaaveet menivät samassa myrskyssä.

Sama lohko tieltä katsottuna.

Semeaton lohkot on vuodesta 2006 alkaen kylvetty vastaavalla TD Tronicilla kuin kuvassa.

Evers jankkuri Agritechnicassa

Evers Agro on hollantilainen yritys jolle Saksan markkinat ovat tärkein markkina-alue. Vaikka Evers Agro ei ole mikään suuryritys, oli osastolle tuotu paljon koneita. Eversin suomalaisittain kiinnostavin kone on edelleen jankkuri. Vesitalouden toimivuus on Suomessa keskeinen asia ja oikeaoppisella jankkurilla sitä toimivuutta voidaan parantaa tai ongelmia korjata.

Minulla oli Evers Agron edustajan kanssa tunnin tapaaminen jossa käytiin jankkuriasioita läpi. Erilaisia pieniä teknisiä parannuksia oli tullut lisää.

Itselleni jäi päällimmäisenä mieleen vetokuula jonka saa lisävarusteena jokaisen jankkurin kärkipalan perään. Sen avulla jankkuroinnilla saadaan tehokas salaojitusvaikutus kuohkeutuksen ja kyntöanturan rikkomisen lisäksi. Vetokuula on myyräaurasta tuttu mutta jankkurikäytössä työsaavutus voi olla helposti useita kymmeniä hehtaareja esim ennen syysvehnän tai syysöljykasvien kylvöä.

Evers Agron edustaja on nimeltään Dennis van de Boom. Hän on jo tottunut Suomen kävijä. Kesäkuussa 2010 oltiin  jankkurin kanssa tositoimissa Askolassa. Samalla saatiin hyvää videopätkää nettiin. Tänä syksynä käytiin Konefoorumissa Tampereella.

Alla kuvasarjaa Eversin Agritechnican osastolta:

Jankkurin leikkaavan kiekon keskiö oli tehty aikaisempaa vahvemmaksi.

Jyräpyörästöä on kahta materiaalia - metallia ja muovia - keltainen sängelle ja nurmelle - musta muokatulle maalle - maa ei tartu muoviseen niin helposti

Kärkipala on aiempaa vahvempi

Hydraulilaukasinversion esittelypiikki

Vetokuula jankkurin piikin perään

Suorakylväjällä olisi tälle käyttöä. Voisi nopeuttaa olkien maatumista jos ne pilkotaan terävillä kulmilla maata vasten.

Semeato Agritechnicassa ja muuta maatalouskonekauppaa

Semeatolla oli ensimmäinen oma osasto Saksassa. Osastolla oli tehtaan puolesta paljon väkeä. Monet osastolla olivat suomalaisille Brasilian tai Ranskan kävijöille kävijöille tuttuja.

Niin kuin arvelinkin, Semeaton ja Case New Hollandin yhteistyösopimuksen taustalla on konekaupan rahoituskuviot.

Brasilian Mato Grossossa jättiläistilojen alueella isäntä voi ostaa yhdellä konekaupalla esim.  25 puimuria, 50 traktoria ja 50 suorakylvökonetta. Suomalaisten viljelijöiden kanssa ollaan käyty useilla tämän kokoluokan tiloilla

Jos konemyyjä pystyy tarjoamaan tällaiselle suurtilalle koko koneketjun ja siihen edullisen rahoitussopimuksen, on myyjä kaupoissa vahvoilla.   Semeato ja Case New Holland paikkasivat yhteistyösopimuksella tämän puutteen. Nyt näiden suurtilojen alueella nämä pelurit ovat konekaupoissa entistäkin vahvempia.

Varsinaista vaikutusta Eurooppaan ei tällä sopimuksella ainakaan lyhyellä tähtäimellä  ole, mutta Euroopassakin voidaan tulevaisuuden konekaupassa mennä Brasilian kaltaisiin ratkaisuihin.

Itse asiassa Brasilian agribusineksessa on paljon asioita mitä kannattaa seurata. Yksi on maatalouspanoskauppa jota brasilialaiset viljelijät pyörittävät itse. Keskusliikkeitä ei ole. Maatalouspanoskaupan rahavirta on viljelijöiden omissa käsissä.

Semeato ja Case New Holland yhteistyöhön….

…tosin tämä uutinen koskee vain Etelä-Amerikan markkinoita.

Näille markkinoille on solmittu pitkäaikainen kumppanuussopimus. Siinä hyödynnetään molempien yritysten myyjäverkostoa. Samoin molempien yritysten insinööriosastot tekevät jatkossa yhteistyötä.

Tuohan kuulostaa hyvältä. Onko sillä jotain merkitystä Euroopan puolella, selvinnee ensi viikolla.

Semeatolla on ensimmäistä kertaa Saksan Agritechnicassa osasto. Täytyy käydä testaamassa joko brasseilta taipuu saksan kieli. Semeaton Ranskan maahantuoja Alfred Gässler on kotoisin Saksasta ja useilla Semeaton työntekijöillä on saksalaisia sukujuuria, joten kyllä ainakin taustaa löytyy.

Samoin pitää kysellä tuosta Case New Holland kuviosta. Jos Semeato on Brasilian ykkösmerkki suorakylvökoneissa, niin ainakin niillä alueilla, missä olen itse siellä liikkunut, on Case AxialFlow ollut puimureiden ykkönen. Luulen että tuosta yhteistyöstä tulee vielä hyvä. Mielenkiintoista on että Semeatokin on aloittanut oman puimurin valmistuksen.

Semeato puimuri

Itselläni on työlistalla tuoda yksi käytetty Casen rumpupuimuri asiakkaalleni Suomeen. Nyt tuohonkin projektiin tuli ihan uutta potkua jos tässä kerran ollaan Casen partnereita. Pitäisköhän oma vihreä traktorikin vaihtaa uuden partnerin merkkiin?

Uutinen sopimuksesta löytyy Case New Hollandin sivuilta Investors ja News Releases palkkien alta päiväyksellä 10.10.2011. www.cnh.com

————————-

Tänne on ennen saannut lisättyä helposti linkkejä mutta uudistetussa blogipalvelussa se ei enää onnistu tai sitten vika on käyttäjässä?

Haketusurakointia ja kuitupitoista lähiruokaa….

…tai energiaa. Laveasti ajatellen se nyt on suunnilleen sama asia.

Maslowin tarvehierarkiassa alimmalla tasolla on ihmisen perustarpeita kuten ravinnon ja lämmön saanti.

Alla kuvasarjaa ja videopätkä yhdestä työvaiheesta jolla tavallinen maatilan vanha päärakennus suojataan kylmyyttä vastaan.

Jos tämän lämmittäminen tehtäisiin tehtäisiin öljyllä, sitä tarvittaisiin kahden vuoden tarpeisiin 10 000 litraa. Nyt se hoidetaan sadalla motilla kotimetsän haketta. Päivän hinnalla polttoöljystä tulisi kahdelle vuodelle yli 10 000 euron lasku. Lämmitys täällä Pohjolan perukoilla ei ole ihan halpaa.

Tosin tätä kirjoittaessa eletään jo marraskuun puolta ja ulkolämpötilat huitelevat silti vieläkin melkein 10 plusasteen lukemia. Stokeri työntää hakettaa pesään toistaiseksi aika verkkaiseen tahtiin, pakkasista kun ei ole vielä mitään tietoa.

Varsinainen haketus on nopeaa hommaa. Tuon 100 m3:n  hakettamiseen meni urakoitsijalta 45 minuuttia.  Eri työvaihe on sitten kerätä tuo energiapuu hakeurakoitsijan kouran eteen.

Videopätkä ja haketuskuvat:

Haketus.1

►

Kaikki valmiina. Hakeurakoitsijaa odotellaan.

Tällä lämmitetään päärakennusta pari vuotta.

Haketusauto paikalla

Tästä se lähtee

Tätä hommaa on itsekin tullut tehtyä - tosin käsin syöttämällä omaan traktorikäyttöiseen hakkuriin.

Kasa hupenee vauhdilla kun on hyvät urakkamiehen koneet.

Urakkamiehellä moderni lasipalatsi toimistona

Auto painaa 30 tonnia joten ihan joka paikkaan sitä ei ajeta

Energiapuu vierestä - urakoitsija Keski-Suomesta

Loppu häämöttää jo.

Se oli siinä - 45 minuuttia - pientä siivousta jäi itselle

Nyt saa pakkaset tulla - näillä mennään kaksi vuotta eteenpäin.

Suomen Suorakylvö Oy:n asiakaskartta

Kilpailijalla on messuilla nuppineulakartta missä näkyy mihin koneita on myyty.

Suomen Suorakylvö Oy:llä on nyt samanlainen mutta sähköisessä muodossa. Se on kaikkien katsottavissa yrityksen kotisivuilla.

Osin se on vielä kesken koska tietojen syöttäminen ottaa aikansa. Tällä hetkellä siellä olevat tiedot on palveluntoimittajan sinne syöttämät. Tarkistan sen vielä itse ja syötän puuttuvat tiedot. Jatkossa päivitän karttaa sitä mukaa kun asiakkaita tulee lisää. Erityisen hyviä tarjouksia täytyy pyrkiä laskemaan kartan aukkopaikkoihin.

Yrittäjä, jolla on laaja jälleenmyyjäverkosto, voi laittaa verkoston tiedot sinne yhteystietoineen. Ao. linkissä esimerkki vastaavasta palvelusta jossa klapikonetehtaan jälleenmyyjät on laitettu kartalle. www.agromaster.fi.

Itselläni on laitettu asiakkaat mutta niin ettei niitä voi tunnistaa. Palvelu heittää pallerot paikalleen vähän sinnepäin.  Pari asiakasta näyttää olevan Säkylän tienoilla keskellä järveä. Oikeat osoitteet olisivat Yläneellä ja Eurassa.

Koska Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa, monen päämiehen maailman pohjoisin kone löytyy Suomesta. Maailman pohjoisin Semeato on tulossa Kainuuseen mutta nuppineula ei ole vielä kartalla.

Näissä ympyröissä liikutaan koko Suomen alueella. Viime viikolla menin yöjunalla Ouluun, sieltä junalla edelleen Kajaanin ja takaisin Ouluun vuokra-autolla ja siitä yöjunalla takaisin. Siitä tuli paikan päällä yksi kokonainen työpäivä jolloin kävin kahdella tilalla. Tällä reissulla pari yötä meni matkoihin makuuhytissä. Tehokasta ajankäyttöä, varsinkin kun junassa on helppo työskennellä tämän kannettavan kottaraispöntön kanssa.

Maailman pohjoisin Berthoud ruisku on Pohjois-Karjalassa Joensuun kulmilla. Delimben piensiemenkylvökoneita löytyy aika korkealta Suomesta. Pohjoisin Evers jankkuri on Kajaanin ja Oulun välissä. Lapin läänissä ei ole vielä yhtään konetta mutta odotellaan josko vaikka Tornijokilaaksosta otettaisiin yhteyttä.

Autolla ajan 500 km:n matkat mutta yli 500 km pätkille voi harkita jo junaakin. Toimisto on hyvin mobiili. Työasioita voi hoitaa nykyään melkein missä vain. 3G-verkko kantaa hyvin suurimmassa osassa Suomea joten sähköpostitse hoidettavat päämiesyhteydet hoituvat hyvin tien päältä.

Kaksi kauempaa tullutta asiakastani on tullut vastaavasti  katsomaan kylvökonetta lentäen Helsinki-Vantaalle, josta olen käynyt hakemassa heidät Jokelaan. Molemmat ostivat kylvökoneen, joten jos lentäen tullaan, ollaan tosimielellä liikkeellä.

Suorakylvökoneet ja kasvinsuojeluruiskut ovat tyypillisesti isoja investointeja joita hiotaan tarkkaan pöydän ääressä joko asiakkaan luona tai tai Jokelassa. Joskus varsinkin suorakylvökoneinvestointia kypsytellään  vuosia mutta on niitä mennyt myös hyvin nopealla päätöksenteolla.

Jankkuri-investointeja on sovittu puhelimessakin mutta sitäkin on hyvä pohtia pöydän ääressä. Jankkurilla kun voi tehdä paljon hyvää mutta kyllä sillä saa tehtyä myös vahinkoa jos sitä ei ole tarkkaan miettinyt. Jankkuriasiaan olen tehnyt paljon tekstiä, kuvia ja videoita, josta pääsee aika hyvin kartalle asiasta.

Ajo-opastimet ja piensiemenkylvökoneet menee useimmiten puhelinkeskustelun perusteella. Muilla koneilla tämä vaihtelee.

Ajo-opastimiin olen tehnyt juuri kolme blogitekstiä runsaiden kuvien kera. Siitä saa hyvän perusopastuksen asiaan.

Yleisesti ottaen konekauppa viljelijöiden kanssa on hyvin suoraviivaista toimintaa.

Lopullinen päättäjä istuu aina pöydän tai puhelimen päässä.

Näissä ympyröissä ei ole rasitteena hierarkioita tai organisaatioita kuten muualla yritysmaailmassa.

Linkki asiakaskarttaan www.suomensuorakylvo.fi sivulla

Tässä näkyy miten tähänastisten asiakkaiden maatilat sijoittuvat Suomessa.

Lähemmäksi zoomaamalla paikkakunnat alkavat erottua

Ajo-opastin osa 3 / käyttö

Tässä kuvasarjan muodossa muutamia juttuja ajo-opastimen käytöstä. Erilaisista lisäominaisuuksista täytyy kirjoittaa myöhemmin mutta tällä pääsee uudet käyttäjät alkuun.

Opastin on kiinnitetty, asetukset on valmiina, on aika ajaa pellolle.

Ensin virta päälle...

... sitten New Job kuvakkeesta sisään.

Ensin tämän näppäimen takaa valitaan minkälaista ajolinjaa tehdään.

Ajolinjavaihtoehdot: Suora A-B ohjaus, mutkitteleva A-B ohjaus, ympyräohjaus, ohjaus edellisen ajolinjan mukaan, ohjaus joka toiseen tai ohjaus ei ole päällä.

Tästä se alkaa. Painetaan päisteessä A ja aloitetaan ensimmäisen ajolinjan teko. Tässä tapauksessa on valittu suoran linjan A-B ohjaus

Kun merkki A on painettu, syttyy merkki B. Suoran linjan ajo merkkiä B kohti voidaan aloittaa.

Ajetaan merkkiä B kohti

Tullaan päisteeseen. Suora linja on vedetty. Painetaan merkkiä B.

Merkki B painettu. Opastin linjoittaa lohkon.

Traktori voidaan kääntää uudelle linjalle. Ylänäytön mukaan pitää ohjata 5,9 metriä vasemmalle.

Ajolinjan teko vielä uudestaan mutta päivänvalossa.

Teejet Matrix 840G:n näyttö on kooltaan kuin pieni televisio. Sitä osaa arvostaa jos sitä tuijottaa pitkiä päiviä ja osin vielä yöaikaan.

Suora lohkon sivu, suora A-B ajolinja valittuna

Ensimmäinen suora linja on vedetty. Tässä ajetaan linjaa pitkin toista kierrosta. Ylänäytön mukaan ajetaan 20 cm päällekkäin. Led-valo näyttää samaa.

Ajamaton on vihreällä, kertaalleen ajettu sinisellä ja kahteen kertaan ajo punaisella.

4 ha lohko kerran kierrettynä ja suora sivu toiseen kertaan ajettuna.

9 ha lohko kertaalleen kierrettynä. Pinta-alaa tuli 15 m ruiskulla 2,44 ha.

Tällä lohkolla ei ole yhtään tasaista sivua. Erityisesti tämän muotoisilla lohkoilla ajo-opastin pääsee oikeuksiinsa. Opastimen avulla tämän saa ruiskutettua tarkasti vaikka olisi pimeää.

Tässä on ajettu kierros ympäri ja vasta sitten määrätän ajolinjan muoto. Tähän valitaan mutkitteleva ajolinja.

Ilta hämärtää mutta uutta satsia tehdään.

Agropointin aineilla mennään.

Syksyn pimeys tulee aikaisin. Vesisadetta on luvattu seuraavasta päivästä viikko eteenpäin mutta opastimen avulla saadaan viimeinenkin hankalan muotoinen lohko tehtyä vaikka aurinko on jo häipynyt aikaa sitten.

Ohjeet löytyy perinteiselläkin tavalla. Tässä pikaohje suomeksi.

Kotimurteella myös kaiken kattava käyttöohjekirja.

Ajo-opastin osa 2 / asetukset

Tässä helppo pikaopas ajo-opastimen käyttöönoton asetuksista.

Antennin korkeuden mittaaminen maasta ja puomiston etäisyyden mittaaminen antenniin vie hetken, ainakin jos mitta on hukassa mutta varsinaisten asetusnumeroiden syöttäminen kestää vain muutaman minuutin.

Näytön kirkkautta yms.. voi aina säädellä mutta näillä pikaoppaan tiedoilla opastimen voi ottaa nopeasti käyttöön.

Myöhemmin voidaan palata ajo-opastimiin joissa on ruiskun lohkoautomatiikka.

Ajo-opastin asetukset / pika-opas:

Teejet Matrix Pro 840G

Alhaalla keskellä on työkaluvalikon kuvake.

New Job tai Start Job kohdista ei tarvitse vielä välittää vaan ensin mennään alaosan työkalukuvaketta koskettamalla sisään asetuksiin.

Ensin Vehicle kohdasta sisään.

Neljä muokattavaa kohtaa. Tässä JD 6340 traktori ja nostolaiteruisku. Ylin - valitaan traktorin normaali etupyöräohjaus. Toiseksi ylin - laitetaan antennin korkeus maasta, toiseksi alin - ruisku traktorin takana, alin - ruiskun puomiston etäisyys antennista.

Sen jälkeen paluunuolella takaisin pääasetusvalikkoon ja Implement kohdasta sisään

Jos 15 m ruiskulla haluaa käyttää 15 cm:n päällekkäisvaraa, asetukset tehdään kuvan mukaisesti.

Jos opastimessa on kamera, kuvan voi testata mutta muuten opastimen kanssa voi ajella pellolle.